maanantai 26. huhtikuuta 2010

Sumu vol.6 @ Klaukkala

Eli järjestyksessään 6 SuMu-festivaali järjestettiin tällä kertaa Klaukkalassa. Ennemminhän nämä on pidetty tuolla Nurmijärven Ahjolassa, mutta tällä kertaa siis Klaukkalan seurakuntakeskus oli paikkana.

Ajelin aamutuimaan Orjatorin varastolta kohti Klaukkalaa, jossa oltiin sovittu olevamme siinä 10 aikoihin. Ei siis tällä(kään) kertaa turhan montaa tuntia tullut nukuttua edellisillan keikan jälkeen.

Perille Klaukkalaan pääsin kello 10:10, mikä on mielestäni varsin hyvä suoritus, ottaen huomioon, että lähdin kuitenkin Luvialta asti pudottelemaan.

Ville ja kumpp. olivatkin vieneet kamat jo edellisiltana saliin odottelemaan, joten minä ja Arska päästiin suoraan pystytykseen.

Sali oli sellainen ihana kaikukammio, jolla ei kokoakaan ollut ihan mahdottomasti. Jotain kuvaa kyseisen salin koosta antanee se, että meidän 6x4 lava otti syvyydessä jo miltei puolet salin kokonaissyvyydestä ja leveydessäkään ei paria metriä enempää jäänyt sivuille.

Noh, mitäs siitä… Semmoista se on joskus, tuo elämä.

Ensimmäinen soundcheck aika saapui ja hui-jui… Mikä ihme se on, että noiden kitaristien pitää tulla niiden hirmuisten stäkkiensä kanssa pieneen tilaan, ja sitten vielä selittää, että “ei näillä vaan voi hiljempaa soittaa”!?! Anybody?

Siinä vaiheessa kun kitaristeja oltiin saatu houkuteltua tiputtamaan stäkkiensä volaa, oli vielä FOH-pisteessä suoraan lavalta tulevan kitaran määrä semmoiset leppoisat 99-101 dBA Slow. Jo tässä vaiheessa tiesi, että mekkala tulisi olemaan kova.

Kitarat ei kuitenkaan olleet se suurin ongelma, vaan se suurin ongelma olivat pellit. Kysymys ei niinkään ollut siitä kuinka lujaa peltejä soitettaisiin, vaan enemmänkin siitä kuinka paljon niitä soitettaisiin… …riippumatta bändistä (paitsi akustinen Stone Relic ja The Violettes, joka soitti rauhallisemmin kuin muut), pellit olivat ongelmallisimmat elementit.

Etupäässä mentiin koko tapahtuma sellaista tasaista 100-103 dBA slow vauhtia. Onneksi jokainen veto kesti sen 20 minuuttiia jota seurasi n. 15 minuutin tauko, jonka aikana vaihdettiin uusi bändi lavalle.

…ahdistavaa meinasi silti olla, kun tila oli kaikuisa ja äänekäs, ei meinannut mistään oikein saada selvää, tekipä sitten mitä vaan…

Noh, hengissä selvittiin koko päivästä ja kamat saatiin ripeästi kasaan, mutta silti allekirjoittanut joutui jäämään paikan päälle odottelemaan Villeä saapuvaksi toisella pakulla samalla kun Arska vei ensimmäisen kuorman jo varastolle.

Eihän tämä muuten olisi ollut kovinkaan suurin ongelma, mutta kun satoi tuota vettä ja seurakuntakeskus suljettiin, joten jouduin kamoineni ulos…

Noh, Ville tuli lopulta ja pakattiin lava, sekä nostimet ja alumiini Hiacen kyytiin ja lähdettiin matkaan…

Näihin tunnelmiin tällä kertaa. Kyllä se keikkakesä sieltä tuntuu hiipivän hiljakseen :)
-Katti-

torstai 22. huhtikuuta 2010

Talonmiehen töitä, vaihteeksi…

Tällä kertaa satunnaisen matkaajan tie vei rannikolle. Aina Luvian kautta Raumalle.

Kyseessä oli siis erään varsin tunnetun suomalaisen rock-muusikon keikka eräässä menomestassa Raumalla, johon oli Orjatorilta tilattu stereot ja etupää. Noh, Mixahan se minulle soitteli ja pyysi ko. keikan tekemään ja koska ahne olen, niin tokihan sen myös lupasin tehdä.

Aamulla kotoa lähtiessä ihmettelin kun ei koneita näkynyt taivaalla, kunnes kuulin autossa, että Islannissahan se tulivuori sitten päätti purkautua. Onneksi ko. hässäkällä ei ollut vaikutusta tälle viikonlopulle vielä, mutta pitkittyessään tulee sotkemaan myös minun suunnitelmia…

Kamaa tälle keikalle ei onneksi kovin paljoa lähtenyt. Pienehkö klubi-PA ja analoginen etupää. Siltikin Mixa antoi minulle talon isoimman kuorma-auton, joten pakkaamaan ei tällä kertaa joutunut lainkaan.

Paikan päälle saavuttuani purin kamat autosta ja pukkailin ne sisälle saliin, jossa onnekseni oli siivooja sopivasti paikalla kertomassa mistä löytyy sähköt ja mihin etupään saa pystyttää.

Pystytys itsessään oli varsin leppoinen ja sen jälkeen alkoikin odottelu. Ensin odoteltiin, että bändi saa backlinensa ja kamansa paikalle, ja sen jälkeen odoteltiin tsekin ajan valmiudessa jos jotain ongelmia ilmenisi… …noh ei ilmennyt, joten syömään pääsi kaikessa rauhassa…

…sitten odoteltiin itse keikkaa…

Itse keikan alkuun sattui heti pikku häpsy, joskin taisi olla nk. “user-error”, mutta pätsäsin muutaman FX-lähdön uusiksi niin oli vieras seppä tyytyväinen. Oli mm. mennyt sepällä ristiin nuo Aux sendit ja returnit… Helppohan tuossa on toisaalta erehtyä, Venicessä, kun siitä on ne liu’ut rinnakkain, joista toiset on MON-send ja toiset FX-returneja… Sattuuhan sitä, kommelluksia :)

Täytyy sanoa, että kylläpäs oli hyvän kuuloinen keikka, ja hyvä keikka muutenkin. Oikein itseä lämmitti nähdä tuollaista osaamista ja kuitenkin pop oli ihan jalat maassa.

Keikan jälkeen pakkasin kamat nopsaan kasaan ja pokejen suosiollisella avustuksella oli mulla auton lifti kiinni jo joskus puoli kolmen aikaan, rokun vielä bailaillessa.

Siitä sitten takaisin kohti varastoa ottamaan pientä unta ennen seuraavan aamun lähtöä kohti Klaukkalaa…

Kuviakin tuli otettua, mut pitää katsella ne ensin ihan itse läpi ja sitten julkaista, jos julkaisukelpoisia ovat :)
-Katti-

torstai 15. huhtikuuta 2010

Kivillä, vai kiville?

Ohops… Oli jostain syystä jäänyt tämmöinen tuolta viime vuoden puolelta julkaisematta. Noh, tässä tulisi… …ja ei, minulla ei siltikään ole aikomustakaan tehdä blogia siitä Katrin toistaiseksi viimeisimmästä keikasta Forssassa…

Tämä kaikki tapahtui siis armon vuonna 2009, joulukuun 9. päivänä:

On The Rocks oli illan teemana tällä kertaa. Oikein leppoisaa meininkiä siis tiedossa, koska muuta ei mukana tarvinnut tuoda kuin monitorilankku ja mikit. Kaikki muu löytyy paikan päältä…

Noh, periaatteessa olisi noi mikitkin varmaan sieltä löytyneet, mutta kun on tuota possunuhaa ja kaikkea liikkeellä, ni ajateltiin viedä omat mikit kuitenkin mukana.

Pystytys ja tsekki meni ilman isompia ongelmia, tosin rumputsekin jouduin tekemään minä (kyllä, pääsin siis häpäisemään itseni) ja bändi itsessään tsekkasi lavabalanssin ilman rumpuja.

Siitä sitten keikkaa odottelemaan takahuoneeseen.¨

Rocks on siitä kiva paikka, että siellä on kohtuulliset vetoajat. Tälläkin kertaa oli ajaksi määritelty kello 23, joten aikaisin päästäisiin kotiokin.

Noh, useammasta syystä johtuen keikka alkoi vasta 23:20, mutta ei paha siltikään.

Keikka itsessään meni kivuttomasti ja ihan muutamalla pikku säädöllä lavabalanssin suhteen, väkeä vaan olisi sopinut enemmänkin… …noh, ei se tyhjäkään ollut, että sinällään :)

Keikan jälkeen nopea tekniikan purku, ja kerrankin oli tekniikan pojat valmiit ennen poppareita :)

Näihin tunnelmiin,
-Katti-