keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Heinäkuu… …mätäkuu?

Tässä on ollut viime postauksen jälkeen useampiakin juttuja…

On ollunna kamatoimitusta POTF:lle, Kelorockia, Baltic Jazzia, kamatoimitusta Neljälle Ruusulle, Porin Jazzkatua, Martti Servoa, Laura Voutilaista, Karjurockia ja nyt olen matkalla taas kohti Poria. Tällä viikolla olis vielä tarkoitus rakentaa Kirjurinluoto Classicia ja ottaa kunnon ote Karmarockista.

POTF ja Kelorock meni sillai kivasti, ei niissä mitään ihmeellistä tapahtunut, mitä ny Kelossa “pääsin” tekemään etupäätä ja sain tehdä kaikki yhtyeet Sydän Sydäntä lukuun ottamatta.

Baltic Jazz oli sitä samaa kuin ennenkin. Leppoisa ja mukava festari, jossa siis leivoin teltassa sekä monitorit että valot, kun ei sitä meidän valoseppää siellä koskaan näkynyt.
…tulipahan todistettua semmoinenkin vehjes kuin 7-kielinen basso. Katselin ensin että kaveri on kytkemässä kitaraansa hassusti bassostygeen ennen kuin huomasin että on aika tuhdit kielet kitaraksi

Iloiset kasvot

Samoissa kisoissa kävin tekemässä myös pyynnöstä JoStancen monitorit ja se keikka oli varsin onnistunut ja mahtava.

Ainoa semmoinen isompi hässäkkä tuli viimeisenä esiintyneen TrrrTrrrTrrr:n keikan aikana, kun roku ei oikein olisi halunnut pysyä pois lavalta. Siinä useampaan kertaan kollega Rantalan kanssa poistettiin hahmoja lavalta samalla kun järjestyksenvalvojat katseli vieressä… …lopulta tilanne kulminoitui siihen, että Rantala joutui ottamaan pienen pystypainin yhden yksikätisen kaverin kanssa ja saateltiin sit kaveri ulos. Tässä vaiheessa kysyin vieressä seisseeltä järkkäriltä että “pitäisköhän sun tehdä jotain?” Kaveri vastasi että “emmä tiiä”… …noh, mä tuumasin et kyl sun varmaan pitäis ja ilmoittiin sit asiasta JV-esimiehelle, kun alettiin Rantalaa jo ihan uhkailemaankin “turpiin antamisella”

Balticin jälkeen otin suunnan ensin kohti Luviaa, josta jatkettiin hetimiten Kalajoelle Neljän Ruusun tekniikan vientiin. Ainoat hankaluudet tuohon reissuun liittyen oli hieman turhan iso hoppu rakennuksessa, kun ovia oltiin aukaisemassa vasta tuntia myöhemmin kuin oli sovittu, ja se että allekirjoittanut astui vahingossa aukinaisen casen päälle, kaatuen ja nilkan haavoittaen. Noh, ei siihen edes sit tikkejä laitettu, ja nyt se on jo melkein kuin uusi.
Siinä samalla kun pukattiin kamoja kuorkkiin ihmeteltiin kun lifti hieman takkusi. Noh, kaikki kamat saatiin sisään ja päästiin nukkumaan hetkeksi ennen seuraavan päivän matkaa takaisin varastolle ja sieltä sitten Jazzkadulle.

Jazzkadun rakentamisessa menikin sitten seuraava ilta, ja kokonaan seuraava päivä, siinä samalla Apocalyptican kiertue managerille asioita selvitellessä.

Loppuviikon olinkin sitten itse taas bändikeikoilla etupäätä tekemässä. Ensin oli Naantalin Kaivohuone ja Martti Servo & Napander. Täytyy muuten sanoa, että pitkään aikaan yksi miellyttävimpiä paikkoja noin niin kuin henksun osalta joissa olen keikalle ollut… …roudaus ja tilan akustiikka onkin sit ihan toinen juttu…

Naantalista jatkoin sitten kohti Saarijärveä, jossa oli vuorossa Kukonhiekka ja Laura Voutilainen. Olin ensimmäistä kertaa etupäässä tuuraamassa, vaikka sinällään tuttu pumppu onkin, on etupää erilaista kuin monitorit.

Kaikki meni mahtavasti lukuun ottamatta sitä ihan keikan alussa tapahtunutta, toisen bändin aiheuttamaa miinaa johon polkaisin. Siellä siis oli kolmet eri PA:t pystyssä ja jokin toinen bändi oli jättänyt kamansa ilmeisesti auki, kun alkoi semmoinen matalataajuinen kierto, mikä ei loppunut vaikka laitoin kaikki mute ryhmätkin kiinni hetkeksi… …niin ja bändihän on siis 100% IEM kuuntelussa…

Liekkö toinen bändi huomannut tilanteen ja käynyt laittamassa lavan sivussa olleesta mikseristään mutet päälle kun tilanne rauhoittui… …meinasi vaan hieman ihmetyttää moinen aluksi…

Viimeisin keikka joka tähän postaukseen pääsee on Karjurock. Karjuun mentiin Lehtisen kanssa tekemään pisteitä jo keskiviikkona, jolloin Bachmannin poikain piti tulla tekemään lavaa. Siellä siis oli se Bachmannin iso mobiili.
Noh, Etelä-Suomen pojat oli sit semmoinen ujon 6 tuntia myöhässä, joten meillä meni aika syödessä ja auringossa loikoillessa… …ongelmallista vaan sinällään että sen takia oltiin itse koko ajan festarin alkuun saakka sen noin 5-6 tuntia suunnitellusta aikataulusta jäljessä, mikä näkyi meidän ensimmäisen yön unimäärässä…

Itse festarit meni oikeinkin mainiosti, joskin sillai erikoisfestarit oli kyseessä että aika moni bändi tuli ilman omaa monitori- ja valoteknikkoa. Tein itse mm. Lordin monitorit ja Lehtinen valot tästä syystä…

Sunnuntai oli myös erikoispäivä noilla festareilla. Meidän hoitamallamme 1-lavalla oli ainoastaan yksi esiintyjä, ja sekin illalla kello 20. Kyseessä oli Apocalyptica, ja hyvä niin että olivat ainoa, koska jouduttiin rakentamaan sekä lavan pintakaapelointi, monitorointi ja raiserit, sekä valoplotti uusiksi heitä varten.
En muista että aikaisemmin olisi käynyt itselle niin, että on ollut festarin purku ja rakennus samaan aikaan käynnissä… …piti meinaan olla hieman tarkkana mitä teki…

Lopullinen purku tehtiin sit kakkoslavan “karaoken” säestämänä. Paikalle jäänyt talkooporukka alkoi olla melko liikuttuneessa tilassa, ja kävi vuoron perään laulamassa erinäisten levyjen päälle… …vaihtelevalla menestyksellä ja volyymillä…

Lopulta taidettiin olla varastolla takaisin kello 8 aamulla, mutta mikä jäi harmittamaan oli, että joku joutui palaamaan takaisin vielä illalla ottamaan pisteet alas, koska tuuli oli yön aikana sen verran kova, ettei kattoon uskallettu kiivetä…

Kuvia näistä saattaa olla tulossa, jahka ehdin katsella kamerasta…
-Katti-

Ei kommentteja: