Torstai 12.2.2009
Tällä kertaa matkattiin Daikinin porukan kanssa kohti Pieksämäkeä. Allekirjoittaneen tonttina oli tarkoitus olla monitorilandia ja valot.
Lähtö reissuun tapahtui hieman alavireisissä fiiliksissä, koska Daikinin basistin isä oli menehtynyt juurikin kyseisellä viikolla...
Kamat oli pakattu jo edellisenä iltana ja lähtö olikin aamulla vasta siinä 6 aikoihin. Itse tulin omalla autolla Mäntsälään, josta matkamme yhtenivät kaikkien muiden paitsi Junnin kanssa. Junnin oli määrä tulla suoraan Jyväskylästä omin neuvoin...
Voitaisiin taas todeta, että Suomen talvi on kaikkea muuta kuin mukava automatkailun kannalta, varsinkin lumisen yön jälkeen. Meinasi nimittäin olla hieman liukasta paikka paikoin.
Perille kuitenkin päästiin siinä joskus puoli kymmenen aikoihin ja kerrankin roudaus oli helppoa. Suoraan perälaudalta ovelle ja siitä saliin sisälle. Sähkökin löytyi kivuttomasti samoin kuin miellyttävä määrä apukantoa.
Siinä kamoja pystyttäessämme kävi ilmi, että joku paikallinen suuruus haluaisi tehdä valot ko. keikalle. No mikäs siinä, enhän minä mikään valomies toki olekaan ja tämä kaveri tuntui kuitenkin tietävän mitä teki.
Taas kerran oli järjestetty syöminen tyylikkäästi keskelle kamojen pystytystä, joten pop lähti syömään minun ja Villen pystyttäessä tekniikkaa loppuun.
Kaikki saatiinkin sopivasti valmiiksi siihen mennessä kun pop saapui paikalle. Myös Junni kunnioitti tilaisuutta saapumalla paikalle, hieman puolikuntoisena, mutta kuitenkin.
Tsekki pois kuleksimasta alta ja vetoa odottelemaan. Jäihän siihen semmoiset 30 minuuttia väliin.
Itse tilaisuuden aloitti Niemen Päivi puhumalla nuorille itsetunnosta ja sen tuhoutumisesta tai paranemisesta. Päivin lopetettua Daikini aloitti oman, energisen, vetonsa, joka mitä ilmeisimmin upposi yleisöön.
Positiivinen asia oli, että yleisöä oli oikeasti aika paljon paikalla vaikka oli penkkaripäivä ja kaikkea. Myös Milesmoren Eero paikkasi hienosti bassossa.
Vedon jälkeen kamat kasaan ja kohti seuraavaa keikkapaikkaa, joka olisi Pieksämäen keskustassa sijaitseva kahvila.
Paikalle päästyämme huomasimme "iloksemme", että täällä roudaaminen ei ihan niin ihanata olisikaan. Kahvila oli ahtaiden portaiden päässä toisessa kerroksessa. Nopea tilannetsekki ja koska tila oli oikeasti todella pieni, päätettiin jättää monitorilandia, samoin kuin 2 kulmaa ja muuta "ylimääräistä", autoon. Täällä mentäisiin helposti 3 kulman ja yhden korvakuuntelun voimin, sekä ne voidaan tehdä helposti etupäästä... ...varsinkin kun monitorilandialle ei oikein paikkaa löytynyt helposti.
Siitä sitten vaan kamat ylös ja oikeastaan harmittaa ettei tullut otettua kuvaa kahvilasta, kun kaikki laatikkomme ja kamamme oli tuotu sisälle. Käytännössä koko lattiapinta-ala oli tavaroidemme täyttämä, ja jos halusi nurkasta toiseen mennä, oli kuljettava laatikoiden ja kailottimien päältä.
Kamat pystyyn reippaalla tahdilla ja etupääkin jäi siihen mukavasti lavan kupeelle, samalle etäisyydelle kuin monitoritiski yleensä jäisi. FOHin taakse pieni valo-ohjaus yksikkö.
Monitorit lavan eteen lattialle ja jätkät ahtaalle. Homma saatiin kuitenkin toimimaan ja lopulta päästiin myös Villen kanssa syömään. Voi että se makaronilaatikko toimi tässä vaiheessa hyvin =D.
Siitä sitten odottelemaan ja fiilistelemään. Noh, itse käytin aikaa opetellen tuota DasLightin PC-ohjainta joka on muuten ihan oikeasti, ihan perseestä.
Jotain ohjelmia sain sisälle tehtyä ja ei muuta kuin kohti keikkaa.
Keikka meni varsin hienosti kaikin puolin ja rokukin näytti pitävän esitetystä taiteesta. Se minkä huomasin, on että kyllä minä vaan paljon paremmin tuolla äänipöydän takana viihdyn... Meinasi ideat loppua valoihin tosi pian ja siitähän seurasi hetkellinen ADHD-valaistus, kun yritti paikata ideoiden puutetta laittamalla "vähän kaikkee"... ...onneksi huomasin tuon ja rauhoitin tilanteen.
Keikan jälkeen pikkuhetki fiilistelyä ja sen jälkeen kamat kasaan. Kantoapua löytyi kivasti poispäin mennessä ja kamat saatiinkin kyytiin aikas pian. Tästä sitten vielä kohti legendaarista Elvis grilliä joka löytyy siitä Pieksämäen rautatieaseman läheltä.
Grilliltä peruspurilaiset naamariin ja sitä rataa. Yksi huomion arvoinen seikka ko. grillillä oli se, että WC:ssä sai fiilistellä vanhoja Elvis pätkiä samalla kun istui posliinisella.
Yksi juttu on kanssa pakko mainita. Siinä ruokia syödessämme istuutui pöytäämme sellainen hikisesti täysi-ikäinen likka, joka ihan vaan tyynen viileästi hörppäsi meidän juomistamme, myös siis allekirjoittaneen vissystä (ne jotka minut ovat nähneet ja tuntevat, ymmärtävät sen mikä siinä niin ihmeellistä on että mun juomaa juo). Oltiin siinä hieman ihmeissämme, että mistä nyt tuulee... Onko nämä nyt sitten niitä "pissiksiä", jotka pyrkii hieman vanhempien herrojen seuraan? Joku, pliis, sivistäkää?
Siitä sitten syötyämme suuntasimme kohti varastoa. Tavarat reippaasti varastolle ja kohti kotia. Nukkumaan taisin päästä joskus lähempänä 5 aamulla...
Kuvia päiväkeikan soundtsekistä tulossa hieman myöhemmin...
-Katti-
keskiviikko 18. helmikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti