Matka alkoi siis normaalilta maantasalta, ja suuntana oli avolouhoksen pohja.
Matkalle osui myös luolia, joista ajeltiin rohkeasti läpi:
Ja välillä alkoi tuntua jo, että onko tämä aivan loputon tämä serpentiini, mut onnex ei oltu yksin:
Kunnes lopulta lava häämöttikin jo viimeisestä mutkasta kääntyessämme:
Kuten kuvasta näkyy, hieno paikka ja varsin hieno festari…
-Katti-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti