Perjantai
Kävin Suurlähettiläissä olemassa Hentenä Henten paikalla otsikoissa mainituilla keikoilla. Lisääkin noita tuurauksia on tulossa, kun ilmeisesti Rymssi pitää aika kiireisenä seppää itseään…
Viikonlopun puuhastelut alkoivat siis Tulipususta, jonne itse saavuin karvan ennen 17 junalla, ja iso osa muuta ryhmää tuli hieman myöhemmin bussilla.
Sokos Hotel Vantaassa on nyt se ravintelin remontti päällä, niin roudausreittikin on hieman erikoinen. Kamat piti siis tempaista sisään keittiön kautta sieltä takanurkassa olevalta keittiön toimitusovelta. Eipä siinä muuta, mutta siellä kun ei ole ramppia lainkaan vaan semmoiset “nosturit” niin meinas tuntua välillä hieman hitaalta toi kaman liikuttelu, vaikka ei se sit varmaan kovin hidasta ollut, koska päästiin rakentamaan kuitenkin jo ennen kello 18.
Mulla alkaa pikkuhiljaa olla tuo ääni ja lavasysteemi aika hyvin lapasessa, kun oon muutaman kerran tuossa turaamassa käynyt, backline hommissa on vielä hieman sisäistämistä, lähinnä siis noiden rumpujen osalta. Kaikki muuhan on ihan peruskauraa.
Vantaan vedolle oli myös kaikenlaista pikkupuuhastelua varattuna. Blosareille tuli uudet langattomat, jotka siis on nyt niillä uusilla ja laillisilla taajuuksilla toimivia versioita edellisistä. Joskin uudempaa sarjaa ja ainakin mun mielestä (näin fonisti kun itsekin olen) noissa uusissa mikeissä on parempi soundi kuin niissä edellisen sukupolven vehkeissä.
Tsekin jälkeen olikin hyvä suuntailla syömään ja vietävä sentään kun oli oikeasti hyvää se paisti jota tuolla henksuruokailussa tarjoiltiin. Minähän siis pyrin nykyään syömään mahdollisimman vähän hiilihydraatteja, joten tuohon lihaan tuli sitten keskityttyä senkin edestä 
Ainoo mikä jäi harmittamaan oli ravintelin remontista johtunut myöhäinen tsekkiaika, jonka takia ei saunassa ehditty enää käymään…
Harvoin on henksuruoka ollut noin hyvää. Siis se liha oli niin mureaa, että se vallan hajosi suuhun kun sitä sinne pisti. Osui ja uppos…
Keikka itsessään meni ilman sen kummempia kommelluksia ja keikan jälkeen päätettiin purkaa vain ne kaikkein helpoiten varastettavissa olevat tavarat, eli keihäkset, skiiipoordit ja mikit. Kaikki muu jätettiin aamuun odottamaan…
Lauantai
Lauantaiaamuna siinä aamupalan jälkeen riipaistiin kamat nippuun ja alettiin rullailemaan niitä hissille. Kun meillä oli semmoinen hyvä rysä siinä hissillä odottamassa, alettiin ihmetellä miksi valoja tehnyt Markus ei liikauttanut kamoja alas bussille. Syy selvisikin pian. Se samainen huoltohissa, jolla siis tällä kertaa piti poikkeuksellisesti roudata kamat oli pois pelistä.
Hetken aikaa ihmeteltiin respan väen kanssa, jonka jälkeen saatiin lupa siirtää tavarat sitä “normaalia” reittiä pitkin. Tämä sopi meille hyvin, sillä tuo normaalireitti on paljon nopeampi kuin tuo kiertotie keittiön hissin kautta.
Kun kamat oli kenkälusikalla pakattu autoon (meinasi olla nimittäin oikeasti täynnä tuon Ysäri-bussin, joka oli tällä kertaa meillä käytössä, tavaratila), kipaistiin suihkussa, luovutettiin huoneet ja lähdettiin valumaan kohti Sieravuorta.
Matka alkoi oikeinkin mahtavassa auringonpaisteessa ja ajateltiin, että perille päästyämme pyrimme pääsemään saunaan ja uimaan.
Ensimmäinen, ja ainoa stoppi pidettiin Forssan ABC:llä, jossa haukattiin hieman evästä ennen kuin jatkettiin matkaa.
Piakkoin Humppilasta Yläneelle päin käännyttyämme alkoikin sitten sataa. Ohessa pari kuvaa matkan varrelta, ennen ja jälkeen Humppilan.
Perille saavuttiin kaatosateessa ja ukkosilmassa, joten päätimme ensin ottaa kupin kahvia ennen kuin alamme purkamaan bussin sisuksia lavalle. Samalla neuvottelimme saunan itsellemme kello 21:ksi.
Kavipä allekirjoittaneella mielessä, että jos vaikka tuuppaisi laatikoita ihan uimahousut jalassa, kun meinasi olla hieman “kosteaa”, niin siinä olisi saanut sen uimareissun samalla tehdyksi
Itse Load-In Sieravuorella on varsin asiallinen. Bussin saa suoraan bäkkärin ovelle, jonka läpi kamat tuupataan suoraan lavalle. Lisäksi siihen ainoan punttaukseenkin (autosta bäkkärille) on tarjolla vaneriramppi, joka helpottaa laatikoiden tuuppaamista kummasti.
Siinä kamoja tuupatessamme alkoi sadekin hellittää, mutta samalla myös ukkonen pisti sähköt pois hetkeksi ja ilmeisesti käräytti Sieravuoren toisen saunan, koska talon henksu kertoi meille, että meille tarkoitettu sauna jouduttiinkin antamaan maksaville asiakkaille toisen saunan louhahdettua…
Kun lopulta saimme kaikki laatikot sisälle, kummastelimme kovasti kahta SGM:n laatikkoa, jotka oli joku jättänyt paikalle. Molemmissa laatikoissa oli 2 kpl muppaloita. Talon DJ/Karaoke-isäntä epäili niiden jääneen edellisiltana olleilta VHB:ltä, mutta soiteltuamme sekä jäsen Viltsulle, että tekniikan tuoneelle Orjatorille kävi ilmi että ko. lamput olivat jo olleet siellä, joten niiden omistaja jäi edelleen mysteeriksi…
Kun kamat oli pystyssä oli vuoro syödä ja lähteä pesulle. Mikki näppäränä kaverina oli puhunut meille mahdollisuuden mennä saunomaan niiden “maksavien asiakkaiden” kanssa, jotka sattuivat siihen meidän load-inniä ihmettelemään. Huippusakkia, kun meidät sinne päästivät.
Siispä me saunottiin ja uitiin (vesi oli TODELLA lämmintä ja mukavan matala ranta), kunnes olikin aika lähteä viimeistelemään lavaa (vedet, pyyhkeet, keihästen viritykset jne.).
Itse keikka meni hyvin, vaikka väkeä olisi enemmänkin sopinut, mutta tunnelma oli kuitenkin melkolailla katossa.
Tällä kertaa ainoa asia mikä aiheutti hieman harmia oli liian lyhyt plugipiuha, joka oli irronnut omia aikojaan akkarin DI boxista. Eka akkaribiisi, ja meikä joutu ryntäämään lavalle tökkäämään plugin perille. Muuten mentiin ilman sen kummempia väristyksiä koko veto.
Keikan jälkeen alettiin purkamaan kamoja samoin tein, koska tavoite oli pukata kaikki laatikot autoon vielä ennen nukkumaan menoa. Ainoa asia mikä oikeasti meinasi harmittaa oli se, että paikassa oli todellakin karaoke, ja esiintyjät olivat karaokelle tyypillisesti kovin “hajatasoisia”… …joskus aina vaan mietin, että miksi meitä niin rangaistaan, mutta kait sen kanssa on vaan pyrittävä elämään…
Sunnuntai
Sunnuntaiaamuna otettiin pikainen aamupala, jonka jälkeen suunnattiin kohti Turkua, josta minulla oli tarkoitus ottaa juna kohti kotia.
Harmillisesti missasin junan sellaisella 5 minuutilla, mutta onneksi Turusta menee junia Helsingin suuntaan kerran tunnissa, joten katastrofista ei ollut kyse… …paitsi että samalla tajusin kyseessä olevan RuisRock viikonloppu ja juna saattaisi olla melko täynnä…
Mieleen juolahti VHB ja fakta, että he olivat olleet edellispäivänä RuisRockissa. Niinpä soitin Viltsulle ajatuksenani pummata kyyti kotiin Veljesten kyydissä, mutta kuulin että bussi olikin suunnannut jo kohti Helsinkiä edellisenä iltana… se siitä sit, ja ei kun kohti juna-asemaa…
Onneksi ilmeisesti tuo kello 13 juna ei ollut se kaikkein kysytyin noiden festarivieraiden osalla, koska sain kuitenkin istumapaikan ja sitten kohti kotia.
Varsin hyvä reissu, hyvät kaikat ja meininki kaikin puolin. Ens viikonloppuna uudelleen!
-Katti-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti