Torstai 12.2.2009
Tällä kertaa matkattiin Daikinin porukan kanssa kohti Pieksämäkeä. Allekirjoittaneen tonttina oli tarkoitus olla monitorilandia ja valot.
Lähtö reissuun tapahtui hieman alavireisissä fiiliksissä, koska Daikinin basistin isä oli menehtynyt juurikin kyseisellä viikolla...
Kamat oli pakattu jo edellisenä iltana ja lähtö olikin aamulla vasta siinä 6 aikoihin. Itse tulin omalla autolla Mäntsälään, josta matkamme yhtenivät kaikkien muiden paitsi Junnin kanssa. Junnin oli määrä tulla suoraan Jyväskylästä omin neuvoin...
Voitaisiin taas todeta, että Suomen talvi on kaikkea muuta kuin mukava automatkailun kannalta, varsinkin lumisen yön jälkeen. Meinasi nimittäin olla hieman liukasta paikka paikoin.
Perille kuitenkin päästiin siinä joskus puoli kymmenen aikoihin ja kerrankin roudaus oli helppoa. Suoraan perälaudalta ovelle ja siitä saliin sisälle. Sähkökin löytyi kivuttomasti samoin kuin miellyttävä määrä apukantoa.
Siinä kamoja pystyttäessämme kävi ilmi, että joku paikallinen suuruus haluaisi tehdä valot ko. keikalle. No mikäs siinä, enhän minä mikään valomies toki olekaan ja tämä kaveri tuntui kuitenkin tietävän mitä teki.
Taas kerran oli järjestetty syöminen tyylikkäästi keskelle kamojen pystytystä, joten pop lähti syömään minun ja Villen pystyttäessä tekniikkaa loppuun.
Kaikki saatiinkin sopivasti valmiiksi siihen mennessä kun pop saapui paikalle. Myös Junni kunnioitti tilaisuutta saapumalla paikalle, hieman puolikuntoisena, mutta kuitenkin.
Tsekki pois kuleksimasta alta ja vetoa odottelemaan. Jäihän siihen semmoiset 30 minuuttia väliin.
Itse tilaisuuden aloitti Niemen Päivi puhumalla nuorille itsetunnosta ja sen tuhoutumisesta tai paranemisesta. Päivin lopetettua Daikini aloitti oman, energisen, vetonsa, joka mitä ilmeisimmin upposi yleisöön.
Positiivinen asia oli, että yleisöä oli oikeasti aika paljon paikalla vaikka oli penkkaripäivä ja kaikkea. Myös Milesmoren Eero paikkasi hienosti bassossa.
Vedon jälkeen kamat kasaan ja kohti seuraavaa keikkapaikkaa, joka olisi Pieksämäen keskustassa sijaitseva kahvila.
Paikalle päästyämme huomasimme "iloksemme", että täällä roudaaminen ei ihan niin ihanata olisikaan. Kahvila oli ahtaiden portaiden päässä toisessa kerroksessa. Nopea tilannetsekki ja koska tila oli oikeasti todella pieni, päätettiin jättää monitorilandia, samoin kuin 2 kulmaa ja muuta "ylimääräistä", autoon. Täällä mentäisiin helposti 3 kulman ja yhden korvakuuntelun voimin, sekä ne voidaan tehdä helposti etupäästä... ...varsinkin kun monitorilandialle ei oikein paikkaa löytynyt helposti.
Siitä sitten vaan kamat ylös ja oikeastaan harmittaa ettei tullut otettua kuvaa kahvilasta, kun kaikki laatikkomme ja kamamme oli tuotu sisälle. Käytännössä koko lattiapinta-ala oli tavaroidemme täyttämä, ja jos halusi nurkasta toiseen mennä, oli kuljettava laatikoiden ja kailottimien päältä.
Kamat pystyyn reippaalla tahdilla ja etupääkin jäi siihen mukavasti lavan kupeelle, samalle etäisyydelle kuin monitoritiski yleensä jäisi. FOHin taakse pieni valo-ohjaus yksikkö.
Monitorit lavan eteen lattialle ja jätkät ahtaalle. Homma saatiin kuitenkin toimimaan ja lopulta päästiin myös Villen kanssa syömään. Voi että se makaronilaatikko toimi tässä vaiheessa hyvin =D.
Siitä sitten odottelemaan ja fiilistelemään. Noh, itse käytin aikaa opetellen tuota DasLightin PC-ohjainta joka on muuten ihan oikeasti, ihan perseestä.
Jotain ohjelmia sain sisälle tehtyä ja ei muuta kuin kohti keikkaa.
Keikka meni varsin hienosti kaikin puolin ja rokukin näytti pitävän esitetystä taiteesta. Se minkä huomasin, on että kyllä minä vaan paljon paremmin tuolla äänipöydän takana viihdyn... Meinasi ideat loppua valoihin tosi pian ja siitähän seurasi hetkellinen ADHD-valaistus, kun yritti paikata ideoiden puutetta laittamalla "vähän kaikkee"... ...onneksi huomasin tuon ja rauhoitin tilanteen.
Keikan jälkeen pikkuhetki fiilistelyä ja sen jälkeen kamat kasaan. Kantoapua löytyi kivasti poispäin mennessä ja kamat saatiinkin kyytiin aikas pian. Tästä sitten vielä kohti legendaarista Elvis grilliä joka löytyy siitä Pieksämäen rautatieaseman läheltä.
Grilliltä peruspurilaiset naamariin ja sitä rataa. Yksi huomion arvoinen seikka ko. grillillä oli se, että WC:ssä sai fiilistellä vanhoja Elvis pätkiä samalla kun istui posliinisella.
Yksi juttu on kanssa pakko mainita. Siinä ruokia syödessämme istuutui pöytäämme sellainen hikisesti täysi-ikäinen likka, joka ihan vaan tyynen viileästi hörppäsi meidän juomistamme, myös siis allekirjoittaneen vissystä (ne jotka minut ovat nähneet ja tuntevat, ymmärtävät sen mikä siinä niin ihmeellistä on että mun juomaa juo). Oltiin siinä hieman ihmeissämme, että mistä nyt tuulee... Onko nämä nyt sitten niitä "pissiksiä", jotka pyrkii hieman vanhempien herrojen seuraan? Joku, pliis, sivistäkää?
Siitä sitten syötyämme suuntasimme kohti varastoa. Tavarat reippaasti varastolle ja kohti kotia. Nukkumaan taisin päästä joskus lähempänä 5 aamulla...
Kuvia päiväkeikan soundtsekistä tulossa hieman myöhemmin...
-Katti-
keskiviikko 18. helmikuuta 2009
Hencca & BigBand @ Lohtaja
Perjantai 6.2.2009
Tämä oli taas näitä tervehenkisiä reissuja. Lähtö kotoa 3 jälkeen aamuyöllä, kitaristin mukaan poiminta Jyväskylästä, josta jatkettiin aamukahvien jälkeen siinä 7:15 matkaa kohti Kokkolaa. Kokkolan ABC:ltä Kimmo "BigBand" Ollikainen kyytiin ja kohti Lohtajaa, jossa oltiin hieman 11 jälkeen.
Leppoisaa roudausta ja kamojen kytkentää, olihan kyseessä hieman "erilainen" kokoonpano, jossa oli 3 laulua, 2 akustista kitaraa, basso ja rumpusetin tilalla perkussio-osasto. Kaikkiaan kanavia saatiin tuhlattua sellaiset 12, kun annettiin vielä 1 langaton kapula koomikon käyttöön.
Ongelmaksi meinasi muodostua talon sähköt. Mesta oli kuin suoraan 60-luvulta ja sähköt sen mukaiset. Kimmo soitti jollekin talonmiehelle. joka oven raosta ujutti meille 3x16A töpselin. Mistä ko. sähköt oli otettu, tiedä häntä, mutta hyvin toimivat...
Etupäässä oli mulla pitkästä aikaa ihan oikeita "vanhan ajan" kamoja. Täytynee todeta, että jos nuo digikamat painaisi yhtä paljon kuin "analogikamat", en niitä ikinä mukaani ottaisi. Kyllä "analogisillä" laitteilla saa kuitenkin ihan eri mahtavaa soundia aikaiseksi. Analoginen lainausmerkeissä, koska muuten joku teistä alkaa kuitenkin vinkumaan niistä M-One ja D-Two vermelöistä, ettei ne mitään analogisia ole... No mutta miksuutin oli ainakin...
Tsekki meni leppoisasti, samoin kuin eka keikka joka esitettiin koululaisille.
Toinen keikka olisikin vasta joskus 19 aikoihin illalla, joten väliin jäävä aika käytettiin syömässä käymiseen, lepäilyyn ja fiilistelyyn.
Myös illan keikka meni leppoisasti ilman yllätyksiä, mutta se mitä olisin kovasti kaivannut illan lopuksi olisi ollut järjestäjän puolelta järjestetty apukanto. Nyt jouduttiin bändin poikien kanssa roudaamaan kaikki keskenämme.
Lopulta saatiin kuitenkin perälaita kiinni ja päästiin jatkamaan kohti Kokkolan ABC:tä, josta alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti jatkaa vielä Olli-kitaristin kanssa kohti Jyväskylää. Kellon käydessä jo miltei puolta yötä, ja koska kelikin oli mitä oli, päätettiin kuitenkin jäädä Kokkolaan Kimmon luo yöksi. Päätöstä ikään kuin helpottaakseen Kimmo soitti kotiin ja pyysi laittamaan saunan päälle.
Pääni taisi lopulta kopsahtaa tyynyyn siinä 2 aikoihin, noin 24 tuntia heräämisestä. Kellon soidessa aamulla siinä 7:30 oli melkosittain epätietoinen olo, mutta siitä sitä vaan kammettiin aamupalalle ja auton rattiin vielä kello 8 mennessä.
Ajomatka Jyväskylään oli rattoisa Ollin pitäessä seuraa, mutta Jyväskylän jälkeen alkoi hieman ahristaa. Keli muuttui oikeasti pahaksi (tuli otettua pikku videoklippi kännykällä, joten katsotaan jos se vaikka tänne joutuisi). Lopulta kuitenkin selvittiin varastolle ehjin nahoin.
Kamojen hyllytyksen jälkeen lähdettiinkin kohti kotia, jossa oltiin siinä 16 aikoihin.
Kuvia, ja mahdollisesti jopa se video, on tiedossa hieman myöhemmin...
Näihin tunnelmiin,
-Katti-
Tämä oli taas näitä tervehenkisiä reissuja. Lähtö kotoa 3 jälkeen aamuyöllä, kitaristin mukaan poiminta Jyväskylästä, josta jatkettiin aamukahvien jälkeen siinä 7:15 matkaa kohti Kokkolaa. Kokkolan ABC:ltä Kimmo "BigBand" Ollikainen kyytiin ja kohti Lohtajaa, jossa oltiin hieman 11 jälkeen.
Leppoisaa roudausta ja kamojen kytkentää, olihan kyseessä hieman "erilainen" kokoonpano, jossa oli 3 laulua, 2 akustista kitaraa, basso ja rumpusetin tilalla perkussio-osasto. Kaikkiaan kanavia saatiin tuhlattua sellaiset 12, kun annettiin vielä 1 langaton kapula koomikon käyttöön.
Ongelmaksi meinasi muodostua talon sähköt. Mesta oli kuin suoraan 60-luvulta ja sähköt sen mukaiset. Kimmo soitti jollekin talonmiehelle. joka oven raosta ujutti meille 3x16A töpselin. Mistä ko. sähköt oli otettu, tiedä häntä, mutta hyvin toimivat...
Etupäässä oli mulla pitkästä aikaa ihan oikeita "vanhan ajan" kamoja. Täytynee todeta, että jos nuo digikamat painaisi yhtä paljon kuin "analogikamat", en niitä ikinä mukaani ottaisi. Kyllä "analogisillä" laitteilla saa kuitenkin ihan eri mahtavaa soundia aikaiseksi. Analoginen lainausmerkeissä, koska muuten joku teistä alkaa kuitenkin vinkumaan niistä M-One ja D-Two vermelöistä, ettei ne mitään analogisia ole... No mutta miksuutin oli ainakin...
Tsekki meni leppoisasti, samoin kuin eka keikka joka esitettiin koululaisille.
Toinen keikka olisikin vasta joskus 19 aikoihin illalla, joten väliin jäävä aika käytettiin syömässä käymiseen, lepäilyyn ja fiilistelyyn.
Myös illan keikka meni leppoisasti ilman yllätyksiä, mutta se mitä olisin kovasti kaivannut illan lopuksi olisi ollut järjestäjän puolelta järjestetty apukanto. Nyt jouduttiin bändin poikien kanssa roudaamaan kaikki keskenämme.
Lopulta saatiin kuitenkin perälaita kiinni ja päästiin jatkamaan kohti Kokkolan ABC:tä, josta alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti jatkaa vielä Olli-kitaristin kanssa kohti Jyväskylää. Kellon käydessä jo miltei puolta yötä, ja koska kelikin oli mitä oli, päätettiin kuitenkin jäädä Kokkolaan Kimmon luo yöksi. Päätöstä ikään kuin helpottaakseen Kimmo soitti kotiin ja pyysi laittamaan saunan päälle.
Pääni taisi lopulta kopsahtaa tyynyyn siinä 2 aikoihin, noin 24 tuntia heräämisestä. Kellon soidessa aamulla siinä 7:30 oli melkosittain epätietoinen olo, mutta siitä sitä vaan kammettiin aamupalalle ja auton rattiin vielä kello 8 mennessä.
Ajomatka Jyväskylään oli rattoisa Ollin pitäessä seuraa, mutta Jyväskylän jälkeen alkoi hieman ahristaa. Keli muuttui oikeasti pahaksi (tuli otettua pikku videoklippi kännykällä, joten katsotaan jos se vaikka tänne joutuisi). Lopulta kuitenkin selvittiin varastolle ehjin nahoin.
Kamojen hyllytyksen jälkeen lähdettiinkin kohti kotia, jossa oltiin siinä 16 aikoihin.
Kuvia, ja mahdollisesti jopa se video, on tiedossa hieman myöhemmin...
Näihin tunnelmiin,
-Katti-
Popmessu @ Töölön kirkko
Sunnuntai 1.2.2009
Tässä on taas ollut kaikkea ja tuo päivitys on jäänyt hieman jalkoihin... ...tästä on taas hyvä parantaa =D.
Kyseessä oli siis sellainen leppoisa messun äänenpoiston toteutus, joka allekirjoittaneelle napsahti kun "vakikaveri" oli katsomassa Disney On Icea tyttärensä kanssa.
Kamat oli talon puolelta, muutamia mikkejä, langattomia ja monitoreja lukuunottamatta, eli mitään kummoista roudaamistakaan ei ollut tiedossa.
Töölön kirkolle saapuessani olikin paikalla hyvä määrä apukäsiä, joiden kanssa nosteltiin kamat kirkkosaliin ja sen jälkeen apukädet lähtivätkin hakemaan talon omia kamoja.
PA:ksi minulle näkyi tulevan jotain pientä Turbosoundia (taisivat olla TXD-sarjaa), miksuuttimeksi tuli 16-kanavainen Soundcraftin LX7, eikä siinä oikeastaan mitään muuta sitten tullutkaan talon puolelta... ...tai no joo, tulihan ne mikkistaakit.
Kun aloin testailla kamoja, lähinnä sen takia, että kaikki toimii, huomasin, että toisen puolen yläpäästä ei tullut mitään... Nopea tsekki päätteen taakse ja uudelleen pätsäys siinä pelossa, että kyseessä olisi jokin ihmeen sisäinen prosessointi. Ei apua... Vaihdellaan kaapeleita, ja etsitään vikaa siten, ja johan pomppas. Toinen linkkikaapeli oli ilmeisesti sökönä.
Mikä ihme juttu mussa on, että ei edes yhtä simppeliä keikkaa voi vetää ilman jotain ihmeen säätöä!?!
Pekoni auki ja ihmettelemään. Ja kyllä, hankalahan se on sähkönkin tietään löytää oikeaan paikkaan, kun on molemmat karvat irti (harmi ettei ollut kameraa mukana, olisi nimittäin ollut melkoinen näky nuo kaapelin päät muutenkin). Ei muuta kuin työkaluja esiin ja kaapelia kuorimaan sen verran että sai sen tungettua puristimen sisään.
Liitin kasaan ja kappas kummaa... johan rupesi toimimaan molemmat puolet.
Tässä vaiheessa pop saapuikin paikalle ja päästiin tsekkaamaan.
Tila oli mahtavan kaikuisa, kuten kirkot yleensä, ja kompurat hoideltiin "sormikompuroin". Sinällään ei mikään ongelma, varmaankaan, mutta olisihan se kiva ollut hieman rajoittaa dynamiikkaa tietyissä kohdin.
Vierailevana artistina (yleensä kuulemma aina on joku), oli Sami Saari, joka vetäisi muutamia omia rallejaan.
Peruspiirteiltään keikka itsessään meni leppoisasti. Enhän minä mitään liturgian paikkoja olisi muuten muistanna, mutta onneksi oli ihan painettu ohjelma, josta pystyi blokkailemaan.
Vedon jälkeen kamat nopsaan kasaan ja autoon, jonka jälkeen kohti varastoa. Siitä kun viimeinen sävel sammui, siihen kun saavuin varastolle, meni aikaa n. tunti ja vartti, josta yli 30 minuuttia käytin autossa...
-Katti-
Tässä on taas ollut kaikkea ja tuo päivitys on jäänyt hieman jalkoihin... ...tästä on taas hyvä parantaa =D.
Kyseessä oli siis sellainen leppoisa messun äänenpoiston toteutus, joka allekirjoittaneelle napsahti kun "vakikaveri" oli katsomassa Disney On Icea tyttärensä kanssa.
Kamat oli talon puolelta, muutamia mikkejä, langattomia ja monitoreja lukuunottamatta, eli mitään kummoista roudaamistakaan ei ollut tiedossa.
Töölön kirkolle saapuessani olikin paikalla hyvä määrä apukäsiä, joiden kanssa nosteltiin kamat kirkkosaliin ja sen jälkeen apukädet lähtivätkin hakemaan talon omia kamoja.
PA:ksi minulle näkyi tulevan jotain pientä Turbosoundia (taisivat olla TXD-sarjaa), miksuuttimeksi tuli 16-kanavainen Soundcraftin LX7, eikä siinä oikeastaan mitään muuta sitten tullutkaan talon puolelta... ...tai no joo, tulihan ne mikkistaakit.
Kun aloin testailla kamoja, lähinnä sen takia, että kaikki toimii, huomasin, että toisen puolen yläpäästä ei tullut mitään... Nopea tsekki päätteen taakse ja uudelleen pätsäys siinä pelossa, että kyseessä olisi jokin ihmeen sisäinen prosessointi. Ei apua... Vaihdellaan kaapeleita, ja etsitään vikaa siten, ja johan pomppas. Toinen linkkikaapeli oli ilmeisesti sökönä.
Mikä ihme juttu mussa on, että ei edes yhtä simppeliä keikkaa voi vetää ilman jotain ihmeen säätöä!?!
Pekoni auki ja ihmettelemään. Ja kyllä, hankalahan se on sähkönkin tietään löytää oikeaan paikkaan, kun on molemmat karvat irti (harmi ettei ollut kameraa mukana, olisi nimittäin ollut melkoinen näky nuo kaapelin päät muutenkin). Ei muuta kuin työkaluja esiin ja kaapelia kuorimaan sen verran että sai sen tungettua puristimen sisään.
Liitin kasaan ja kappas kummaa... johan rupesi toimimaan molemmat puolet.
Tässä vaiheessa pop saapuikin paikalle ja päästiin tsekkaamaan.
Tila oli mahtavan kaikuisa, kuten kirkot yleensä, ja kompurat hoideltiin "sormikompuroin". Sinällään ei mikään ongelma, varmaankaan, mutta olisihan se kiva ollut hieman rajoittaa dynamiikkaa tietyissä kohdin.
Vierailevana artistina (yleensä kuulemma aina on joku), oli Sami Saari, joka vetäisi muutamia omia rallejaan.
Peruspiirteiltään keikka itsessään meni leppoisasti. Enhän minä mitään liturgian paikkoja olisi muuten muistanna, mutta onneksi oli ihan painettu ohjelma, josta pystyi blokkailemaan.
Vedon jälkeen kamat nopsaan kasaan ja autoon, jonka jälkeen kohti varastoa. Siitä kun viimeinen sävel sammui, siihen kun saavuin varastolle, meni aikaa n. tunti ja vartti, josta yli 30 minuuttia käytin autossa...
-Katti-
maanantai 26. tammikuuta 2009
Yrityskekkerit / Helsinki DownTown
Torstai 22.01.2009
Olipahan keikka... Onko mahdollista jotenkin ryssiä keikkaa, jossa on 5 kpl pikkupurkkeja joita ajetaan 4:llä päätekanavalla, joihin jokaiseen ajetaan oma viive? Periaatteessa siis ihan simppeli puheen vahvistuskeikka, jossa oli jopa 1 kpl langattomia käytössä.
Ilmeisesti tällaisestakin voidaan tehdä hankalaa, kun oikein yritetään. Oli nimittäin sattunu pojille viime viikonloppuna toisaalla sellainen pikku jutska, että oli menny pääteräkkien kannet sekaisin. Oli siis PA päätteiden kannet menny monitoripääteräkin paihin ja päin vastoin. Eihän tuolla periaatteessa muutoin olisi suurta probleemia ollut, mutta kun nuo Xa:n systeemipäätteet on sisäisesti prosessoituja, niin sieltä ei oikein helposti irtoile kuin 1 HF kanava / pääte. Ja jotenkin on semmoinen fiilis, ettei asiakas olisi oikein osannut arvostaa sitä, että puhe toistossa joka toisessa systeemin osassa on vain subbasosaston taajuuksia, joita ei oikein puheessa edes kuule.
Eli siis mulle PITI lähteä pieni monitoripääteräkki, jossa noita kanavia olisi siis 4 kpl, mutta koska sen päätykannet oli Xa-systeemin ja päin vastoin oli varastolla herrain pakatessa kamoja (jotka ihan vaan "osta tie" kävin noukkimassa valmiiksi pakattuina Areenalta) lähtenyt mulle siis väärä räkki.
No ei hätä mitään, takaisin varastolle ja räkkien vaihtopeli käyntiin.
Itse pystytys tuon jälkeen olikin varsin leppoisaa hommaa ja jäi jopa tunnin verran aikaa vaihtaa kamppeet (pukuosastoa ja silleen) ennen vedon alkua.
Heti miltei tapahtuman alkuun oli tuo puhe, joka mun piti siis hoidella, joten sen jälkeen suuntasinkin sitten tuonne Stadin sykkeeseen pariksi tunniksi, ennenkuin palasin purkamaan kamoja tapahtuman päättyessä.
Purku meni ripeästi (jotain 20 minuuttia siitä kun sai aloittaa, siihen kun olin jo noutamassa autoa eteen(okei, olin siis purkanut jo päätepuolen ja silleen, kun kerran piilossa olin)) ja näin ollen hieman reilun 1.5 tunnin päästä purun alusta ajelinkin varastolta jo kotia kohti...
Kuvia en ottanut, kun ei mitään kuvattavaa ollut ja itse istuin koko vedon ajan takatilassa, jonne ei mitään edes nähnyt...
Näihin tunnelmiin, Helsinki kuittaa...
-Katti-
Olipahan keikka... Onko mahdollista jotenkin ryssiä keikkaa, jossa on 5 kpl pikkupurkkeja joita ajetaan 4:llä päätekanavalla, joihin jokaiseen ajetaan oma viive? Periaatteessa siis ihan simppeli puheen vahvistuskeikka, jossa oli jopa 1 kpl langattomia käytössä.
Ilmeisesti tällaisestakin voidaan tehdä hankalaa, kun oikein yritetään. Oli nimittäin sattunu pojille viime viikonloppuna toisaalla sellainen pikku jutska, että oli menny pääteräkkien kannet sekaisin. Oli siis PA päätteiden kannet menny monitoripääteräkin paihin ja päin vastoin. Eihän tuolla periaatteessa muutoin olisi suurta probleemia ollut, mutta kun nuo Xa:n systeemipäätteet on sisäisesti prosessoituja, niin sieltä ei oikein helposti irtoile kuin 1 HF kanava / pääte. Ja jotenkin on semmoinen fiilis, ettei asiakas olisi oikein osannut arvostaa sitä, että puhe toistossa joka toisessa systeemin osassa on vain subbasosaston taajuuksia, joita ei oikein puheessa edes kuule.
Eli siis mulle PITI lähteä pieni monitoripääteräkki, jossa noita kanavia olisi siis 4 kpl, mutta koska sen päätykannet oli Xa-systeemin ja päin vastoin oli varastolla herrain pakatessa kamoja (jotka ihan vaan "osta tie" kävin noukkimassa valmiiksi pakattuina Areenalta) lähtenyt mulle siis väärä räkki.
No ei hätä mitään, takaisin varastolle ja räkkien vaihtopeli käyntiin.
Itse pystytys tuon jälkeen olikin varsin leppoisaa hommaa ja jäi jopa tunnin verran aikaa vaihtaa kamppeet (pukuosastoa ja silleen) ennen vedon alkua.
Heti miltei tapahtuman alkuun oli tuo puhe, joka mun piti siis hoidella, joten sen jälkeen suuntasinkin sitten tuonne Stadin sykkeeseen pariksi tunniksi, ennenkuin palasin purkamaan kamoja tapahtuman päättyessä.
Purku meni ripeästi (jotain 20 minuuttia siitä kun sai aloittaa, siihen kun olin jo noutamassa autoa eteen(okei, olin siis purkanut jo päätepuolen ja silleen, kun kerran piilossa olin)) ja näin ollen hieman reilun 1.5 tunnin päästä purun alusta ajelinkin varastolta jo kotia kohti...
Kuvia en ottanut, kun ei mitään kuvattavaa ollut ja itse istuin koko vedon ajan takatilassa, jonne ei mitään edes nähnyt...
Näihin tunnelmiin, Helsinki kuittaa...
-Katti-
maanantai 19. tammikuuta 2009
Ariel & Supremos @ Teuva / Norinkylä
Perjantai 16.01.2009
Käytiin sitten tempaisemassa tuommoinen tervehenkinen pistokeikka Pohojanmualla. Kun kuulin keikkapaikan nimen, ei se paljoa auennut, ennenkuin internetistä (nii-in, sieltä hirveästä sekametelisopasta) etsin ja löysin.
Matkaa oli siis yhteensuuntaan semmoiset reilu 400km ja tietysti takaisin samanmoinen.
Kaikki alkoi perjantaina, kun ajelin hakemaan uuden liidilaulumikin koeajoon ja siitä varastolle pakkailemaan kamoja. Paikasta tiedettiin sen verran, että se on pieni, joten sovittiin että korvamonitorointimeiningillä mennään (niinkuin Supremos aika usein muutoinkin tekee).
Kyytiin lähti PA, Äläysin 16 kanavainen versio, hieman LED-kannuja jne. Joten kamaa ei hirmuisen paljoa ollut ja kamat saikin pakattua niin, että siihen päälle oli hyvä lastata bändin backline lauantaiaamuna.
Lauantai 17.01.2009
Eli lähtö reissuun oli lauantaiaamuna. Oltiin sovittu, että nähdään Musahotellilla kello 9:00, ja kaikki olivatkin paikalla siinä 9:05 mennessä. Ville kävi heittämässä vielä pultit siinä mennessään omalle keikalleen (oli unohtunu nostimien pultit, joilla valot saa sinne ylös kiikkumaan, varaston pöydälle).
Siitä sitten liikkeelle ja ensimmäinen pysähdys olikin Hämeenlinnassa, jossa nautittiin hieman ylikansallisen ruokaketjun antimia ja käytiin kaupassa ostelemassa CD-levyjä alesta. Aikaahan meillä tällä kertaa oli ihan kiitettävästi, koska paikalla piti olla vasta kello 16.
Hämeenlinnasta jatkettiin musiikkia kuunnellen ja sontaa jauhaen kohti Teuvaa, pysähtyen kerran kahville Kyröskoskelle ja sitten vielä tankille Jalasjärven kohdilla.
TomTom päätti vetäistä mielenkiintoisen liikkeen siinä noin 20km ennen pelipaikkaa, ja vaikka kuinka oli valittu että päällystämättömiä teitä vältetään (ei ole kiva veivata kuoppaisia hiekkateitä, jotka usein talvella ovat vielä jäässä, kun on väkeä ja kamaa kuitenkin kyydissä jonkin verran), niin silti semmoinen 8km erikoiskoe oikein extrajäisellä hiekkatiellä koitui kohtaloksemme. Oli muuten nautinto kaukana ajamisesta ko. pätkän aikana, kun tie kävi välillä vielä TODELLA kapeaksi... Tekisikin mieli tietää, että millä ihmeen logiikalla tuommoinen reittivalinta kohdalle sattui...
Keikkapaikan pihalle kaarrettiin aikalailla kello 15:50, vain huomataksemme, että kyllä "valot oli päällä, muttei ketään kotona". kello 15:55, juuri kun olin soittamassa järjestäjälle, kaartoi pihaan oikea autokolonna. Kaikkiaan 5 henkilöautoa tuli pihaan ja ensimmäisestä hyppäsi ulos vanhempi herrasmies, joka kertoi mistä ovesta kamat kannattaa sisään viedä. Sen jälkeen samainen herrasmies osoitti paikan, josta saataisin voimavirtaa.
Juu-u, toden totta. Tila oli OIKEASTI pieni. Laskeskelin, että täyteen ahdettuna sinne menisi ehkä semmoiset 50 henkeä, ja sekin siis silloin kun on bändi vedetty niin taakse kuin mahdollista.
No eipä mitään, laiteltiin rummut sinne ihan taakse, seinää vasten ja backline siihen molemmin puolin. Rumpumikityksessä ei tarvittu standejä kuin haitsussa, koska päätin poimia myös snaren rimmiin kiinnitetyllä mikillä.
Arielin koskettimet siihen rumpujen eteen ja toinen laulumikki (se uusi, joka oli testissä) siihen ihan etulinjaan sitä varten, että siihen voi vetää akkarin kanssa soittaessa.
Olisi varmaan noi Senkun inearit jaksaneet toimia ilman antenniakin, mutta laitoin sen nyt kuitenkin varmuuden vuoksi sinne lavan laidalle. Olihan mulla lähettimet kuitenkin etupäässä sen takia, että pärjättiin pienellä kaukopelillä, jossa ei ollut kuin 16/4 kanavaa.
Kun kamat oli muutoin paikoillaan, ei muuta kuin kuuntelemaan mille ne upouudet Dyniksen päätteet kuulostaa (jos oikein käsitin, ei ko. päätteitä ole vielä virallisesti edes myynnissä), ja hyvältähän ne kuulosti. Aivan kuin subbasosasto olisi herännyt uudelleen eloon ja yläpäätkin olivat niin mahtavan erottelevat ja "raikkaat".
***Äänipiipitys alkaa***
On se vaan kumma, kuinka suuri ero sillä oikein on mitä päätteitä tuolla moottoreina on.
Tuotakin kaiutinsettiä on sen verta paljon tultu ajeltua, että on tullut todettua ero hyvien ja huonojen välillä.
Sitten on näitä tyyppejä jotka ihan oikeasti on sitä mieltä että ei sillä ole väliä onko siellä jotkin saksalaisesta nettimyymälästä halvalla ostetut päätteet, vai nk. "oikeat päätteet". Kunhan tehot vaan täsmää... ...mut ei se vaan oo niin yksinkertaista... Siellä on niitä damping factoreita ja kaikkee muutakin kivaa, plus lisäksi tietty suunnittelun ja rakentamisen laatu...
Tekis mieli sanoa, että kyllä niiden oikein äänifirmojen hinnoissa näkyy myös käytettyjen laitteiden laatu. Vaikka jostain edellämainitusta paikasta saa heidän omaa merkkiään ihan tolkuttoman halvalla euro/watti suhteella, on syytä miettiä miksi näin on... ...tai tietty, jos kaikki käy niin mikäs siinä, mutta kyllä noissa laitteissa vaan ihan oikeastikin on eroa, muuallakin kuin hinnassa ja logossa...
Voin siis taas todeta, että ei niissä mun korvissa vissiin mitään vikaa sitten kuitenkaan ole, vaikka välillä onkin tuo kaiutin setti vaatinut niin hirveää ruuvaamista. Nyt kun tuli kunnon päätteet, niin johan soi, ja vielä pikkuvaivalla.
***Äänipiipitys loppuu***
Tsekki meni kivasti ja nuo korvamonitorit pelastivat monelta pahalta, varsinkin kun tila oli pieni, joten siitä oli sitten hyvä lähteä syömisen kautta hotellihuoneeseen lepäilemään ja keikkaan latautumaan. Kellohan oli syötyämme vasta jotain 19:30 ja keikka alkaisi vasta 22:00.
Hyvissä ajoin ennen keikkaa saavuimme alas, missä oli jotain yhteistoimintaa, ja vaihdoimme paristot monitorien vastaanottimiin. Tämän jälkeen sitten aloiteltiinkin keikka, ihan jopa aikataulussa, sellaisella mukavalla rallilla (emmä noita nimiä koskaan muista), joka lähtee silleen kepeästi, mut yht'äkkiä kasvaa täysiin mittapuihin yhdessä rysäyksessä. Oli mahtavuutta, kun huomasi että soundi toimii ja jengi ihan säpsähti tuossa kohdassa.
Keikka meni erinomaisen hyvin, ainakin teknisesti, ilman mitään ongelmia ja kuulostikin vielä ihan asialliselta tilan huomioiden. Hyvästä soundista pitää kyllä myös kiittää bändiä, joka veti maltillisesti lavalla.
Ja ai niin, kyllä se nyt vaan siltä vaikuttaa että tuo mikki joka kokeilussa oli, taitaa jäädä mun hallintaan. Tykkäsin.
Ainoa tekninen käpy oli keikan loputtua, kun yritin avata muistitikkua (jolle aina tallennan keikat) tietokoneellani, niin sillä ei ollutkaan kyseistä tallennetta, vaikka tallennus oli onnistunut ilman mitään virheilmoituksia koko keikan ajan... ...ikinä ennen ei ole noin käynyt, mut nyt kävi... mikä lie tullu, mut onneksi siihen ei kuitenkaan kuole, tuollaiseen...
Keikan jälkeen pakattiin kamat kasaan ja kyytiin niiltä osin, kuin pakkaseen uskalsi jättää yöksi. Siitä sitten suunnattiin iltapalan kautta saunaan ja lopulta nukkumaan.
Sunnuntai 18.01.2009
Aamulla kun heräsimme, suuntasimme samoin tein aamupalalle, jonka jälkeen pakkasimme kyytiin loput tavarat ja lähdimme ajelemaan kohti kotia. Tällä kertaa emme ihan kaikkia TomTomin sanomisia uskoneet, ja pysyimmekin muutamaa sataa metriä lukuunottamatta pinnoitetulla tiellä koko matkan.
Matka kotiin sujui mukavasti sontaa jauhaessa ja musiikkia kuunnellessa. Pari kertaa matkalla pysähdyttiin ja Musahotellilla oltiin siinä 15 aikoihin, johon jätin bändin backlineineen ja suuntasin itse varastolla purkamaan lastin ja sen jälkeen itsekin kohti kotia...
Kuvia keikasta tulee, kun saan ne purettua kamerasta ulos.
Että sellaista tällä kertaa,
-Katti-
Käytiin sitten tempaisemassa tuommoinen tervehenkinen pistokeikka Pohojanmualla. Kun kuulin keikkapaikan nimen, ei se paljoa auennut, ennenkuin internetistä (nii-in, sieltä hirveästä sekametelisopasta) etsin ja löysin.
Matkaa oli siis yhteensuuntaan semmoiset reilu 400km ja tietysti takaisin samanmoinen.
Kaikki alkoi perjantaina, kun ajelin hakemaan uuden liidilaulumikin koeajoon ja siitä varastolle pakkailemaan kamoja. Paikasta tiedettiin sen verran, että se on pieni, joten sovittiin että korvamonitorointimeiningillä mennään (niinkuin Supremos aika usein muutoinkin tekee).
Kyytiin lähti PA, Äläysin 16 kanavainen versio, hieman LED-kannuja jne. Joten kamaa ei hirmuisen paljoa ollut ja kamat saikin pakattua niin, että siihen päälle oli hyvä lastata bändin backline lauantaiaamuna.
Lauantai 17.01.2009
Eli lähtö reissuun oli lauantaiaamuna. Oltiin sovittu, että nähdään Musahotellilla kello 9:00, ja kaikki olivatkin paikalla siinä 9:05 mennessä. Ville kävi heittämässä vielä pultit siinä mennessään omalle keikalleen (oli unohtunu nostimien pultit, joilla valot saa sinne ylös kiikkumaan, varaston pöydälle).
Siitä sitten liikkeelle ja ensimmäinen pysähdys olikin Hämeenlinnassa, jossa nautittiin hieman ylikansallisen ruokaketjun antimia ja käytiin kaupassa ostelemassa CD-levyjä alesta. Aikaahan meillä tällä kertaa oli ihan kiitettävästi, koska paikalla piti olla vasta kello 16.
Hämeenlinnasta jatkettiin musiikkia kuunnellen ja sontaa jauhaen kohti Teuvaa, pysähtyen kerran kahville Kyröskoskelle ja sitten vielä tankille Jalasjärven kohdilla.
TomTom päätti vetäistä mielenkiintoisen liikkeen siinä noin 20km ennen pelipaikkaa, ja vaikka kuinka oli valittu että päällystämättömiä teitä vältetään (ei ole kiva veivata kuoppaisia hiekkateitä, jotka usein talvella ovat vielä jäässä, kun on väkeä ja kamaa kuitenkin kyydissä jonkin verran), niin silti semmoinen 8km erikoiskoe oikein extrajäisellä hiekkatiellä koitui kohtaloksemme. Oli muuten nautinto kaukana ajamisesta ko. pätkän aikana, kun tie kävi välillä vielä TODELLA kapeaksi... Tekisikin mieli tietää, että millä ihmeen logiikalla tuommoinen reittivalinta kohdalle sattui...
Keikkapaikan pihalle kaarrettiin aikalailla kello 15:50, vain huomataksemme, että kyllä "valot oli päällä, muttei ketään kotona". kello 15:55, juuri kun olin soittamassa järjestäjälle, kaartoi pihaan oikea autokolonna. Kaikkiaan 5 henkilöautoa tuli pihaan ja ensimmäisestä hyppäsi ulos vanhempi herrasmies, joka kertoi mistä ovesta kamat kannattaa sisään viedä. Sen jälkeen samainen herrasmies osoitti paikan, josta saataisin voimavirtaa.
Juu-u, toden totta. Tila oli OIKEASTI pieni. Laskeskelin, että täyteen ahdettuna sinne menisi ehkä semmoiset 50 henkeä, ja sekin siis silloin kun on bändi vedetty niin taakse kuin mahdollista.
No eipä mitään, laiteltiin rummut sinne ihan taakse, seinää vasten ja backline siihen molemmin puolin. Rumpumikityksessä ei tarvittu standejä kuin haitsussa, koska päätin poimia myös snaren rimmiin kiinnitetyllä mikillä.
Arielin koskettimet siihen rumpujen eteen ja toinen laulumikki (se uusi, joka oli testissä) siihen ihan etulinjaan sitä varten, että siihen voi vetää akkarin kanssa soittaessa.
Olisi varmaan noi Senkun inearit jaksaneet toimia ilman antenniakin, mutta laitoin sen nyt kuitenkin varmuuden vuoksi sinne lavan laidalle. Olihan mulla lähettimet kuitenkin etupäässä sen takia, että pärjättiin pienellä kaukopelillä, jossa ei ollut kuin 16/4 kanavaa.
Kun kamat oli muutoin paikoillaan, ei muuta kuin kuuntelemaan mille ne upouudet Dyniksen päätteet kuulostaa (jos oikein käsitin, ei ko. päätteitä ole vielä virallisesti edes myynnissä), ja hyvältähän ne kuulosti. Aivan kuin subbasosasto olisi herännyt uudelleen eloon ja yläpäätkin olivat niin mahtavan erottelevat ja "raikkaat".
***Äänipiipitys alkaa***
On se vaan kumma, kuinka suuri ero sillä oikein on mitä päätteitä tuolla moottoreina on.
Tuotakin kaiutinsettiä on sen verta paljon tultu ajeltua, että on tullut todettua ero hyvien ja huonojen välillä.
Sitten on näitä tyyppejä jotka ihan oikeasti on sitä mieltä että ei sillä ole väliä onko siellä jotkin saksalaisesta nettimyymälästä halvalla ostetut päätteet, vai nk. "oikeat päätteet". Kunhan tehot vaan täsmää... ...mut ei se vaan oo niin yksinkertaista... Siellä on niitä damping factoreita ja kaikkee muutakin kivaa, plus lisäksi tietty suunnittelun ja rakentamisen laatu...
Tekis mieli sanoa, että kyllä niiden oikein äänifirmojen hinnoissa näkyy myös käytettyjen laitteiden laatu. Vaikka jostain edellämainitusta paikasta saa heidän omaa merkkiään ihan tolkuttoman halvalla euro/watti suhteella, on syytä miettiä miksi näin on... ...tai tietty, jos kaikki käy niin mikäs siinä, mutta kyllä noissa laitteissa vaan ihan oikeastikin on eroa, muuallakin kuin hinnassa ja logossa...
Voin siis taas todeta, että ei niissä mun korvissa vissiin mitään vikaa sitten kuitenkaan ole, vaikka välillä onkin tuo kaiutin setti vaatinut niin hirveää ruuvaamista. Nyt kun tuli kunnon päätteet, niin johan soi, ja vielä pikkuvaivalla.
***Äänipiipitys loppuu***
Tsekki meni kivasti ja nuo korvamonitorit pelastivat monelta pahalta, varsinkin kun tila oli pieni, joten siitä oli sitten hyvä lähteä syömisen kautta hotellihuoneeseen lepäilemään ja keikkaan latautumaan. Kellohan oli syötyämme vasta jotain 19:30 ja keikka alkaisi vasta 22:00.
Hyvissä ajoin ennen keikkaa saavuimme alas, missä oli jotain yhteistoimintaa, ja vaihdoimme paristot monitorien vastaanottimiin. Tämän jälkeen sitten aloiteltiinkin keikka, ihan jopa aikataulussa, sellaisella mukavalla rallilla (emmä noita nimiä koskaan muista), joka lähtee silleen kepeästi, mut yht'äkkiä kasvaa täysiin mittapuihin yhdessä rysäyksessä. Oli mahtavuutta, kun huomasi että soundi toimii ja jengi ihan säpsähti tuossa kohdassa.
Keikka meni erinomaisen hyvin, ainakin teknisesti, ilman mitään ongelmia ja kuulostikin vielä ihan asialliselta tilan huomioiden. Hyvästä soundista pitää kyllä myös kiittää bändiä, joka veti maltillisesti lavalla.
Ja ai niin, kyllä se nyt vaan siltä vaikuttaa että tuo mikki joka kokeilussa oli, taitaa jäädä mun hallintaan. Tykkäsin.
Ainoa tekninen käpy oli keikan loputtua, kun yritin avata muistitikkua (jolle aina tallennan keikat) tietokoneellani, niin sillä ei ollutkaan kyseistä tallennetta, vaikka tallennus oli onnistunut ilman mitään virheilmoituksia koko keikan ajan... ...ikinä ennen ei ole noin käynyt, mut nyt kävi... mikä lie tullu, mut onneksi siihen ei kuitenkaan kuole, tuollaiseen...
Keikan jälkeen pakattiin kamat kasaan ja kyytiin niiltä osin, kuin pakkaseen uskalsi jättää yöksi. Siitä sitten suunnattiin iltapalan kautta saunaan ja lopulta nukkumaan.
Sunnuntai 18.01.2009
Aamulla kun heräsimme, suuntasimme samoin tein aamupalalle, jonka jälkeen pakkasimme kyytiin loput tavarat ja lähdimme ajelemaan kohti kotia. Tällä kertaa emme ihan kaikkia TomTomin sanomisia uskoneet, ja pysyimmekin muutamaa sataa metriä lukuunottamatta pinnoitetulla tiellä koko matkan.
Matka kotiin sujui mukavasti sontaa jauhaessa ja musiikkia kuunnellessa. Pari kertaa matkalla pysähdyttiin ja Musahotellilla oltiin siinä 15 aikoihin, johon jätin bändin backlineineen ja suuntasin itse varastolla purkamaan lastin ja sen jälkeen itsekin kohti kotia...
Kuvia keikasta tulee, kun saan ne purettua kamerasta ulos.
Että sellaista tällä kertaa,
-Katti-
keskiviikko 7. tammikuuta 2009
Uusi vuosi, uudet kujeet...
Jaahasta, tästähän tämä sitten lähtisi, tämäkin vuosi.
Vielä on rauhallista ja vuosiakin sai täyttää ystävien kesken, mutta normaali sutinat käynnistynee tuossa viikon, parin sisällä. Niistäpä sitten lisää silloin.
Ei muuta kuin kaikille kovasti parempaa alkanutta vuotta ja olkoot keikkadösässä vietetyt kilometrit lukuisat.
-Katti-
Vielä on rauhallista ja vuosiakin sai täyttää ystävien kesken, mutta normaali sutinat käynnistynee tuossa viikon, parin sisällä. Niistäpä sitten lisää silloin.
Ei muuta kuin kaikille kovasti parempaa alkanutta vuotta ja olkoot keikkadösässä vietetyt kilometrit lukuisat.
-Katti-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
