Viime viikonloppu meni tavallaan oikein leppoisissa, mutta samalla hyvin vähäunisissa merkeissä.
Perjantai-iltana oli vuorossa yökerho Kooma Suomen Turggusessa ja siellähän hommat oli ihan mallillaan.
Hyvissä ajoin päästiin siinä kello 18 jälkeen pykäilemään ja kaikki saatiin mukavasti valmiiksi artistin saapuessa paikalle.
Yksi asia johon varsinkin tykästyin oli tuo Kooman kiinteä kaukokaapeli. Oli nimittäin purkukin kiva tehdä kun sai kaikki kamat ulos ravitsemuslaitoksesta ennen kuin pilkku oli edes tullut ;)
Keikka itsessään meni oikein leppoisasti, mitä nyt jokin hätä tuli tuonne kitarapedaalipuolelle. Siitäkin selvittiin ja keikka vedeltiin parhain päin.
Ryhmääkin oli ihan kivasti paikallaan ja ainakin joku naisihminen siinä eturivissä tuntui osaavan jopa laulun sanoja, kun oli pakko niitä huudella siihen ambienssimikkiin :) Onneksi tajusin mikä on meininki ja huomasin tuon mikin vaientaa, ettei mennyt kuuntelut persiilleen…
Ainoa miinus Koomalle annettakoon siitä monitoritiskin läheisyydessä olevasta kattorakenteesta. Vaikka minua siitä varoiteltiin useaan otteeseen ennen paikalle tuloakin, ja vaikka sitä aika hyvin osasin varoakin, niin “idioottitsekin” tehtyäni täräytin pääni siihen oikein kunnolla samalla kun tulin alas lavalta.
Sen verran kova oli tärsky että melkein polvilleen siitä tippui ja veri maistui suussa tovin…
Tästä olikin sitten jo enemmän kuin mukavaa päästä pitkälleen hotelliin, vaikka tiedossa olikin ettei turhan pitkiä unia olisikaan luvassa, koska seuraavana päivänä oli veto Myyrmannissa kello 14 ja näin ollen lähtö Turuust olisi siinä kello 8 aikaan aamulla.
Pari päänsärkytabua nassuun ja pää tyynyyn…
Lähtö todellakin tapahtui kello 8 aamulla ja matka taittui kivasti. Myyrmannissa oli helppo roudaus, joskin työntämistä oli semmoiset 40 metriä, mutta ei yhtään porrasta tms. ei siis ahristanu tuo työntäminenkään.
Lava oli hulppea 4x4m ja niinpä kitarastyrkka yms. sijoiteltiin casejen päälle lavan ulkopuolelle, ihan vain tilaa säästääksemme.
Backstage oli todella kummallisen reitin päässä jossain toimistossa, mutta ajoi asiansa ihan hyvin. Meinasin vaan itse pari kertaa eksyä sinne kulkiessani :)
Lähtökohdat keikalle oli ne kauheimmat: ostoskeskus, yleisö otanta mitä on, kaikua riittävästi talon puolesta, eikä mahdollisuutta tsekkiin…
Kaikesta huolimatta hyvin meille kävi. Näissä tilanteissa varsinkin kiinteä, sama kalusto on todella arvossaan. Soundi oli hyvä niin eteenpäin (kuulemani mukaan) kuin myös lavalla.
Muutoinkin keikka meni ilman häpsyjä, mitä nyt basistin pedaalien virtalähteen jouduin teippaamaan kesken keikan shukorasiaan hieman paremmin, kun pyrki sieltä irtoamaan katkaisten koko signaalin.
Paikalla oli hyvin ryhmää, joka tuntui tykkäävän kovasti ja niinhän se Katri pääsi siinä kuvattavaksi ja nimikirjoituksia jakamaan sillä aikaa kun taustalla hoideltiin tekniikan purkua.
On muuten hirmuinen työ vältellä itse kuvaan joutumista samalla kun vetää piuhoja pois. Sillä sinällään minulle ole väliä, jos kuvaan jäisinkin, mutta se voi tuntua pahalta jostain nuoresta fanista jos taustalla on huppariin varustautunut setä…
Kamat saatiin kasaan nopsaan ja siitä sitten Espoonlahden (jonne tipautin Villen) kautta varastolle ja kotiin.
Hyvä reissu kaikkinensa. 2 oikein onnistunutta keikkaa eikä mitään isoja häpsyjä.
Näihin tunnelmiin onkin hyvä lopettaa tällä kertaa. Nähdään keikoilla!
-Katti-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti