torstai 7. toukokuuta 2009

U-Turn 2009 @ Kerava

Keskiviikko, 29.4.2009

Työsarka tähän tapahtumaan liittyen alkoi siis jo keskiviikkona, vaikka itse tapahtuma olisi vain torstai-illan ja perjantain kestävä.

Keskiviikkona pystyteltiin trussilinjat, ääni ja valo kasaan siten, että torstaille ei jäisi kovin paljoa säädettävää.

Sillä välin kun allekirjoittanut pystytti lavaääntä (joka oli allekirjoittaneen vastuulla tällä kertaa) ja mikityksiä muutaman apukäden kanssa (kaikkiaan mixejä tuli tuonne lavalle päin sellaiset 13 kappaletta, mikä on vielä varsin inhimillinen määrä,), lähti loppu porukka hakemaan lisää kalustoa vuokralle tuolta Laajatien varastolta.
Sieltä oli tulossa trussia, pari Wembulaa sekä nippu liikkuvia ja moleja.

Tästähän alkoi kehittymään ihan mahtipirskeet... Varsinkin kun ilmastointi oli tehnyt temppunsa ja lämpöäkin riitti omiksi tarpeiksi.

Kun muut saapuivat takaisin vuokrakamojen kanssa, päästiin pykäämään myös takatrussia. Kaikkiaan takatrussiin tuli joku 5 molea (2 lamppuisia), screenit (2kpl) ja 11 liikkuvaa (7 goboa ja 4 washia). Sekä tietysti useampi metri moltonia.


Etutrussissa roikkui PA:n yläpäät, keskiklusteri, 5 molea, etuvaloa ja videotykit (2kpl). Lisäksi meillä oli vielä sivutrussi jonka tarkoitus oli peittää artistien saapuminen lavalle.

Kaikkiaan siis melkoinen määrä roipetta.

Illan edetessä huomattiin Villen kanssa, että väki vähenee ja pidot paranee. Lopulta joskus puolenyön jälkeen meitä olikin jäljellä vain Ville ja minä.

Kun oltiin saatu mäkkien osoitteet kohdilleen ja kaikki tarvittavat kaapeloinnit (molejen sukot himppareilta sekä DMX:t ja virta mäkeille), nostettiin taka- ja sivutrussit ylös ja painuttiin nukkumaan.

Tuosta mäkkien virrasta vielä. Valitsin sellaisen sähköjohdon jossa luki max 3500W, koska trussissa roikkui kaikkiaan 11 kpl 250W:n mäkkiä -> 2750W. Siis ihan oikeasti jopa laskin kuorman ja mitoitin sen mukaan.


Torstai 30.4.2009

Torstaina saavuttiin paikalle sillä tavoin hyvissä ajoin, että Laineen Terokin (joka tuli valomieheksi torstai-illaksi) ehti ohjelmoida valot hyvin ennen vedon alkua. Tulipahan samalla huomattua että kyllä noissa liikkuvissa on oikeasti eroa. Trussissa olevien mäkkien shutterit oli huomattavasti nopeammat kuin vastaavien Robejen, jotka olivat trussitolppien nokassa. No, mitäpä minä näistä ymmärtäisin, mutta kun asia minulle selvitettiin ja näytettiin, niin kyllähän se ihan totta oli...

Ainoa kommellus joka sattui ennen tapahtuman alkua oli se, että etulinjaa olikin nostettu hieman ylemmäksi kuin se edellisenä iltana oli ollut, joten videotykkien kuva ei oikein osunut screeneihin.
Tokihan tykeissä oli niin hienot pelit, että kuvaa pystyi siirtämään (tai siis linssiä tai jotain kääntämään), mutta ilmeisesti se säätö ei ihan riittänyt... Onneksi meillä oli takatrussissa vielä hieman mahdollisuuksia nostaa sitä ylöspäin ja näin ollen etuvaloja ei tarvinnut suunnata uudelleen.

Loppujen lopuksi kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä. Ainoa asia mikä hieman kaihersi oli se ilmastoinnin puute. Varsinkin allekirjoittaneen työpisteellä, jossa oli päätteet ja himpparit, alkoi tunnelma niin sanotusti lämmetä.

Tapahtuma lähti käyntiin ajallaan hienon tanssispektaakkelin vauhdittamana. Itsekin olin vielä tässä vaiheessa etupäässä katsomassa menoa, koska ensimmäinen monitoreja tarvitseva esiintyjä aloittaisi vasta myöhemmin.

Tanssia seurasi stand-up komiikka jota veti Mikko Vaismaa. Varsin hyvää läppää Mikolta irtosikin.

Mikon vielä esiintyessä siirryinkin omalle työmaalleni odottelemaan ensimmäistä artistia, Olli Helenius Trio:a.


Ollin trio vetikin varsin mainion setin koostuen niin uusista, vanhoista kuin vielä vanhemmistakin ralleista. Hieno mies, hienoa musiikkia ja hieno bändi. Tykkäsin, taas.


Trio:n jälkeen vuorossa oli jokin järjestävän seurakunnan nuorten itsetekemä draama, mikä vaikutti kaikin puolin ihan läpimietityltä, joskin ehkä hieman synkältä ja raskaalta allekirjoittaneen mielestä.

Draaman jälkeen kävi Ville vielä soittelemassa akustista kitaraa vaimonsa Niinan laulaessa kauniisti.

Tämän jälkeen oli pieni tauko ohjelmassa, jonka aikana vedettiin lavalle rumpuraiseri, -pleksit ja muut bändikilkkeet, joita niin houseband kuin Daikinikin tarvitsisivat.

Toisessa osiossa olikin enemmän puhetta ja housebandin vetämää juttua, joka toimi mielestäni ihan kivasti. Housebandin laulajat olivat kaikki IEM:ssä ja sen huomasi, että näin oli ensimmäistä kertaa. Kukaan ei oikein tiennyt mitä sinne tarvitsisi, joten allekirjoittanut koetti arvailla jotain. Osa osui, osa ei ja niinpä kuunteluja rukattiin hieman vielä tilaisuuden jälkeenkin seuraavaa päivää varten.

Viimeisessä osiossa torstai-iltana vetäisikin Daikini keikan. Varsin laadukkaan keikan pojat vetikin ja täytyy sanoa, että edelleen on hirmuisen energinen porukka kyseessä.


Tarkkasilmäisimmät saattoivat huomata, että Huuskosen Tommi oli paikkaamassa Teemua tuolla basson varressa, mutta sitä ei kyllä huomannut keikalla, ei soitossa eikä menossa...



Daikini lopetteli joskus puoli yhden jälkeen, jonka jälkeen sammuteltiin päätteet, irroiteltiin osa sähköistä ja painuttiin nukkumaan. Itsehän jäin tällä kertaa ihan Keravalle yöksi (tai taisi olla teknisesti joko Tuusulaa tai Vantaata, mut kuiteski).

Vielä ennen kuin ehdin lähteä nukkumaan, tuli Ville kertomaan minulle että osakseni lankeaisi perjantaina tehdä myös etupää, koska Villella oli jotain muuta menoa silloin... Rehellinen ollakseni, en ihan onnesta hyppinyt, koska osasin jo arvata, että hirmuista laukkaamista monitorilandian ja etupään välillä olisi tiedossa, ainakin aamulla...


Perjantai 1.5.2009

Ensimmäinen tilaisuus alkoi kello 11, ja niinpä allekirjoittanut päätti saapua paikalle kello 10. Vehkeet tulille, pikaiset kyselyt kuulumisista ja sceneä etsimään etupään laudasta. Sieltähän se löytyikin.

Pikkuinen probleemi ilmaantui kuitenkin heti aamutuimaan. Sen sukon, jonka kuormankin ihan laskin, pistotulppa oli sulanut todella epämääräiseksi edellisiltana. Miten se on mahdollista, en tiedä, mutta epäilen, että siellä on pistotulpassa ollut jokin liitos hieman huono ja sitten se on vain kuumennut niin kovin.

Ei muuta kuin uusi, hieman vielä vankemman näköinen suko tilalle ja kaveri kiipeämään tikkaille sitä trussiin viemään.

Pikainen testi housebandin kanssa, hieman säätöä monitoreihin, jotain pikku muutoksia etupäässä (lähinnä lisää laulua keskiklusteriin) ja sillä hyvä.

Siitä sitten aamukahville ja töihin.

Ensimmäinen tilaisuus alkoi ihan breakdancella, jota seurasi housebandin osuus ja puhe. Ihan rehellisiä kun ollaan, käytin miltein koko ajan etsiessäni WLAN purkkia (kun ei omaa tietty ollu mukana), jotta olisin päässyt miksuuttelemaan tietokoneella alakerrasta. Kyseistä laitetta ei löytynyt, joten oli tyytyminen juoksemiseen edestakaisin.

Kaikkiaan päivä seurasi samaa kaavaa: ensin veti houseband väen liikkeelle, sitten oli puhetta ja vielä lopuksi housebandia.












Ainoa kummastusta aiheuttanut asia oli se, kun lounaalla alettiin minultakin pyytelemään rahaa. Siis täh? No siitä(kin) selvisi selittämällä...

Viimeinen tilaisuus loppui joskus 20 aikoihin, jonka jälkeen alkoi kiivas purku. Tällä kertaa oli myös ko. suko kestänyt kuorman, mutta muutama muu oli kyllä todella lämpimänä, vaikka niissä lukikin se 3500W ja kuormaa ei missään ollut yli 3kW:ta... Liekkö siis kyseessä Kiinan-watit noissa sukoissa?

Jotenkin välillä on raskasta kun pitää neuvoa ja näyttää samat purkuun liittyvät asiat tsiljoona kertaa eri hahmoille, mut kai ne apukädet kuitenkin ihan oikeesti avuksikin oli, koska itse pääsin lähtemään kotia kohti jo puolen yön aikaan, kun enää yksi kuorma oli viemättä varastolle.

Tällä kertaa oli sen verran hektistä tuo meno ja itsekin sijoittuneena hieman huonosti kuvaamisen kannalta, niin pyysin hyvää ystävääni Ahosen Mikaa hoitamaan kuvauspuolen. Kuvat ovat siis lähinnä hänen ottamiaan, joskin pystytyskuvasta vastaa Minna Meklin. Kiitokset heille!

Kaiken kaikkiaan mukava häppeningi hyvässä porukassa.

Näihin kuviin ja tunnelmiin,
-Katti-

(Copyright/kuvat Mika Ahonen ja Minna Meklin)

Ei kommentteja: