Konserttisali-toimintaa

Jotenkin alkaa nämä kirjoituksen muistuttamaan toisiaan : Lähdettiin varastolta – ajettiin keikkapaikalle – pystytettiin – tsekattiin – vedettiin keikka – purettiin – mentiin nukkumaan – ajettiin takaisin varastolle. Toisaalta ei siinä mitään pahaa ole, että ei isompia asioita tapahdu, varsinkin kun alkusyksystä tuntui että tapahtuu koko ajan ja vähän liikaakin, varsinkin bussilla matkatessa… …alan vaan niin ymmärtää muutamia kolleegoja jotka eivät jaksa niin tiheään näitä blogejaan päivittää…

No mutta kumminnii, mennääs asiaan:

Tehtiin tuommoinen hieman “erilainen” Katrin keikka Ylivieskan Akustiikkasalissa. Toiseksi esiintyjäksi oli alunperin kiinnitetty Kim Herold, mutta hänen saatua jonkin Euroopan tourin päällensä, tuli Kimiä paikkaamaan Koskisen Samae soolona.

Kyseessä oli todellinen erikoisviikonloppu, sillä me tekniikan pojat ja rumpu-basso akseli oltiin mukana vain tuolla Ylivieskassa, mutta muu poppoo jatkoi vielä akustiselle keikalle Kihniöön seuraavaksi päiväksi. Tämä luonnollisesti aiheutti säätöä jonkin verran tuohon logistiikkaan, ja niinpä Ylivieskaan mentiinkin kahdella autolla (bussi+henkilöauto).

Matka alkoi aikaisin. Varastolle mentiin siinä 6 jälkeen aamulla pakkaamaan loput kamat kasaan ja Boogien bussi saapuikin pihaan siinä 6:30. Tavarat kyytiin ja kohti Lahtea, josta oli määrä poimia Viljamin soittokamat kyytiin. Viljamin itsensä oli tarkoitus matkustaa tuolla henkilöautolla muutamien muiden logististen haasteiden (lähinnä koskettivat akustisen-trion paluuta) takia.

Yllätys olikin suuri, joskin positiivinen, kun Viljami astuikin kyytiimme Lahdessa. Oli kuulemma tullut toisiin aatoksiin, hyvä niin (ehkä).

Siitä sitten lähdettiin kohti Ylivieskaa Jyväskylän ja Haapajärven kautta. Minä menin nukkumaan miltei samoin tein kun Lahdesta päästiin liikkeelle, ja nukahdinkin varsin pian.

Seuraava havainto on jostain Leivonmäeltä, jossa tarjouduin ottamaan ajovuoron. Noh, samoilla kuitenkin mentiin aina Hirvaskankaan Shellille asti, jonne Viljami jäi odottelemaan henkilöautoa (kuulemma tarvitsivat kuskia sinnekin välillä) ja minä hyppäsin bussin puikkoihin.

Alla kuskin tunnelmia jossain Pihtipudas – Haapajärvi taipaleella:

Siitä sitten nopeaa tankkauspysähdystä lukuunottamatta ajeltiinkin aina Ylivieskaan asti, jonne saavuttiin aika tarkalleen kello 14.

Aivan mahtavaa sakkia oli vastassa Akustiikkasalin puolelta. 2 teknikkoa jotka tiesivät mitä tekivät ja olivat ERITTÄIN yhteistyöhaluisia. Kiitos heille!

Siitä sitten riipaistiin kamat pystyyn ja louhittiin tsekki ensin Katrille, sitten Samaelle. Eipä siinä kummempia, jotain pikku säätöä kitarakamojen kanssa, mutta ei mitään mistä ei yli päästäisi.

Äänihöpötys alkaa:
Kavin muuten tuossa “maahantuojalla” edellisviikon torstaina ja Pekka pukkasi mulle käteen Sennheiserin e965:sen. Päätettiin kokeilla ko. pyydystä Katrille ja kyllä, tykkäsin kovasti. Ongelma tuon mikin kanssa voipi vaan olla nuo pienet liiterit, joissa kovin usein olemme. Pelkään että saattaa hieman poimia turhankin paljon lavameteliä mukaan. Mutta kyllä täytyy sanoa, että aivan mahtava soundinen mikki on kyseessä, suosittelen, ainakin kokeilemaan! Hinta vaan on hieman korkeahko, mutta toisaalta jos se oikeesti jeesaa, niin kyllä siihen kannattaa satsata.
Äänihöpötys päättyy:

Itse keikka meni sen kummemmitta kommelluksitta, ja väliaikakin oli. Oikein leppoisaa, varsinkin kun sali oli lähes loppuunmyyty. Ja ai niin, tällä keikalla Katri esitteli bändinsä ja myös tekniikan. Tätä harvoin tapahtuu noissa liitereissä…

Heti keikan jälkeen kamat kasaan samalla kun Katri jakeli hieman nimikirjoituksia ja oli kuvattavana.

Taisi bussin perä mennä kiinni aika tarkalleen kello 22, jonka jälkeen lähdettiinkin rumpali-basisti-tekniikka-Samae porukalla ajelemaan kohti Etelää.

Itse painuin nukkumaan (kyllä, taas) ja heräilin kun olimme Hirvaskankaan Shellillä, jossa hyppäsin itse auton rattiin. Kello oli aikalailla 01:00 tässä vaiheessa ja kaikki muut painuivat unille.

Siitä sitten ajelin leppoisassa lumisateessa aina miltei Heinolaan asti, jolloin kello oli karvan auki 03:00 ja rupesi silmiä niin kovin kivistämään, että kävin herättelemässä viimeisen ajovuoroon lupautuneen kuskin pukille.

Siitä sitten taas unille, ja seuraava havainto olikin varastolta 05:00 aikaan. Kamat varastoon ja kohti kotia.

Kotona kömmin vielä kerran sänkyyn kello 05:50 ja siihen olikin hyvä päättää tämä matka.
-Katti-