Hieman siis unisena lähdettiin liikkeelle, mutta olo oli kuitenkin yllävänkin hyvä. Ja niin uninenhan ei koskaan ole, ettei sitä kahvilla, tai parilla, tai kolmella... korjattaisi.
Rannalle päästyäni huomasinkin ilokseni paikallisten kaverien olevan ajoissa ja innokkaina auttamaan. Ei muuta kuin kamat ulos ja pystyttämään.
Pitkästä aikaa oltiin liikkeellä ihan oikealla analogisella etupäällä. Molemmat LS9:t kun olivat keikoilla, niin sitten tuota kannettavaa tuli hieman enemmänkin mukaan. 
Muuten hyvä, mutta jouduin vetäisemään etupään hieman pienemmällä, vanhemmalla ja huonommalla analogitiskillä kuin olisin halunnut, koska haluamani pöytä ei yksinkertaisesti olisi sopinut enää kyytiin (olihan meillä samassa autossa vieläkin myös SL:n keikan kamat, kun ei yöllä oikein jaksanut säpistä niitä purkamaan). Tämä aiheutti hieman miettimistä sen suhteen mitä mikitettäisiin, kun yleensä mulla on periaatteena mikittää kaikki... No siitäkin selvittiin pienillä karsinnoilla (snaren alamikki pois, bassoskoben mikki pois jne.) ja lopputulos oli ihan bueno.
NurmiKemut (Nurmijärven Kevyen Musiikin Yhdistys, tai jotain sinne päin) olivat järjestämässä yhdessä Nurmijärven Helluntaiseurakunnan kanssa tapahtumaa, jossa aluksi 13 - 16 olisi NurmiKemujen Kemurock '08 ja sitten illalla kello 18 - 22 olisi Helluntaiseurakunnan Elorock '08... ...varsin mielenkiintoinen yhdistelmä siis... ja molempiin oli meiltä tilattu ääni.Kun tiedustelin miksi näin oltiin tehty, kerrottiin että kyseessä oli kulujen jako, loogista eiks' jeh? No mutta homma toimi molemmin puolin. Seurakuntalaiset eivät puuttuneet Kemurockin menoon, eivätkä Kemulaiset, tai muutkaan, Elorockin "hartaampaan" puoleen.
Kemurock lähti käyntiin varsin raivokkaasi. Ensimmäisenä esiintyneen bändin rumpali pisti virkun kalvon halki jo toisen biisin kohdalla... Muutoinkin lavalla vaikutti olevan melko infernaalinen meteli ja nuoruuden into korvasi sen mitä muilla alueilla hävittiin. Hankalaksi asian teki näin etupään vahdin osalta se, että laulaja lauloi välillä niin hiljaa, että laulumikkiin tuli enemmän rumpuja kuin laulua... ...varsinkin kun laulaja välttämättä halusi käyttää omaa mikkiään...
Mielenkiintoista sinällään oli se, että jokaiselle bändille oli Kemurockissa varattu 45 minuuttia, mutta ensimmäinen porukka veti vain hieman yli 30. Mieluummin toki näin päin, kuin ylipitkänä... ...jäipähän enemmän vaihtoaikaa lavan päälle ja mailapojille. Tuossa yllä monta syytä miksi en bändin nimeä mainitse, koska en halua heidän mahdollista tulevaisuuttaan hankaloittaa.
Toisena esiintynyt Tallahassee teki positiivisen vaikutuksen allekirjoittaneeseen. Bändi on siis kolmen miehen kopla, jossa rumpali laulaa (juu, ajatus on todellakin lainattu Ganeseilta kertoivat pojat), mutta täytyy sanoa, että varsin hyvin toimi. Tällä porukalla olikin oma etupään seppä, joten itse ehdin keskittyä kahvin juontiin ja syömiseen (aivan, täällä siis oli myös ruokaa tarjolla, jopa tekniikalle).
Kemurockin viimeisenä esiintynyt Stone Relic olikin jo vanha tuttavuus muilta keikoilta menneisyydestä, mutta varsin hyvin pojat pyöritteli cover-osastoa niin HIM:ltä, Amorphikselta, 69Eyes:lta kuin monelta muultakin. Olipa seassa muutama oma biisikin. Hyvä, hyvä, jos into jatkuu ja treenata jaksetaan saatetaan tästä vielä kuulla...
Tämän jälkeen olikin pieni tauko, jonka aikana Kemun väki vei kamansa pois (lukuunottamatta rumpusettia, joka oli sovittu pidettäväksi koko päivän) ja seurakunnan väki alkoi laittamaan omia banderollejaan ja soittokamojaan kasaan.
Elorockin kohdalla taas sana "Harras" saa todellakin olla lainausmerkeissä, sillä Elorockissa soi niin räp, Hard Rock, punk kuin ihan metallikin. Täytyy sanoa, että varsinkin toisena esiintynyt hard rock porukka, jonka laulu oli Espanjaksi, oli varsin positiivisen oloinen tuttavuus. Taisi olla porukan nimi "City Walls" tai jotain.
Myös viimeisenä esiintynyt Roiha, joka polki ihan mallikasta metallia, jäi allekirjoittaneelle mieleen. Alkutaipaleella olevan bändin menossa näkyi hieman vielä kokemattomuutta keikkailuun ja hieman turhaa jännitystä, mutta hyvä siitä tulee, jos pojat vaan jaksavat painaa töitä.
Parasta ko. bändissä oli minun kannaltani oli se, että toivat oman, osaavan teknikon, joka toi myös oman digipöydän, jolloin pääsin purkamaan etupään itse jo heidän vetonsa aikana pois... ...nopeutti nukkumaan pääsyä =D.
Toki myös tilaisuuden aloittanut MC Pepe ja Arska Paloheimo, sekä Pyhä Klaani vetäisivät komiat vedot. Varsinkin Arskan osuus jäi mieleen varsin hienoista Teräsbetoni ja Uniklubi väännöksistä (uudet sanat, muutoin samat), jotka ihan oikeasti toimi hienosti mies-akustinen-vaimo akselillakin...
Kokonaisuutena täytynee kuitenkin sanoa, että varsin onnistunut päivä, ja järjestelyt toimivat erittäin hyvin molempien järjestäjien tahoilta. Ainoa ikävä asia oli juuri purkuvaiheen aikoihin sattunut sade, joka meinasi kastella niin miehet kuin kamatkin, mutta siitäkin selvittiin ripeillä liikkeillä.
Takaisin varastolla olin purkamassa kamoja n. kello 24 ja siitä kohti kotia, jossa olin joskus hieman 1:n jälkeen. Täytyypä sanoa, ettei Nukku-Mattia tarvinnut kauaa odotella...
Kuvia tuosta lauantaista on luvassa, kunhan järjestävä taho saa niitä lähetettyä (itselläni kun ei vieläkään ole sitä kunnon kameraa...)
Kuulemisiin,
-Katti-
(Kuvat / Copyright Pauliina Taula)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti